Jos tuntuu että ilppi tuottaa rahaa lompsaan kun on lähes 30 astetta pakkasta, niin kannattaa
ostaa muutamalla kympillä kulutusmittari verkkojohtoon ja ottaa kulutuslukemia ylös.
Taita ne sähkövastukset nostaa sitä ulostulevaa lämpötilaa ja tokihan se kierrättää ilmaa josta
on hyötyä kun lämmittää tulisijaa.

Puhaltimen ja vastusten sähköteho jää kokonaan talon sisälle eli kustannus on sama kuin sähköpatterilla lämmitettäessä. Jos ohjaus on fiksu niin se ei kovilla pakkasilla pyöritä ulkoyksikköä ollenkaan niin sitä ei tartte sulatellakaan.

Juuri näin. Moni vain tuijottaa sisäilmayksiköstä tulevaa lämpötilaa ja uskottelee että
pumppu puristaa kyseisen lämmön ulos lähes -30 asteisesta ulkoilmasta.
Taitaa olla parasta kytkeä ilppi pois päältä viimeistään siinä vaiheessa kun lämpötila
putoaa alle -15 astetta.
Katsoin juuri maalämpöpumpun lukemat: Ulkolämpötila -11, keruupiiri sisään -0,9 ja ulos -1,6.

Hieman viistäen ilppi-aihetta ja suuria sähkölaskuja: kannattaa tarkastaa talon pääsulakkeiden koko. Ostimme vuonna -96 edellisen talomme. Talon rakentanut isäntä oli jo ihmetellytkin suuria sähkölaskuja. Kun muutimme taloon, laitoimme avotakan pois pelistä ja tilalle tuli varaava takka. Takassa oli vielä kello-ohjatut vastukset, joilla sitten saisi kivet kuumaksi vaikka yösähköllä, jos ei viitsisi puita polttaa.

Siinä kun vedettiin kaapelia sähkötaululle, tuli yksi kustannusten aiheuttaja vastaan: talossa oli 3x63 A:n pääsulakkeet! Se taas oli perua ajalta, kun tontti oli ostettu paikalliselta "suuryhtiöltä" ja samalla oli otettu sähköliittymäkin samasta paikasta. 70-luvun alussa sillä ei todennäköisesti ollut suurtakaan merkitystä, mutta nyt 63 ampeerin pääsulakkeilla perusmaksun saa nousemaan ihan kohtuullisesti Tavallisessa käytössä 3x25 A riittää.

Nyt tähän sekavaan juttuun on sotkettu vielä sähkölaskun perusmaksukin. Keskustelun aihe kait on ilmalämpöpumpusta saatava hyöty? Lähtötiedoiksi on joku epämääräinen sähkön kulutus, mutta miltä ajalta se on? Sitä ei keskustelun avaaja selventänyt.

Energian kulutus vuoden parin ajalta ennen ilmalämpöpumppua. Samoin vähintään vuosi sen asennuksen jälkeen. Havainnointiaikojen vuosikeskilämpötilat. "Vuodet eivät ole veljeksiä." Onko havainnointiaikana tehty kohteelle jotain parannuksia lämpöeristyksiin, ikkunoihin ym. Onko asukasmäärä ollut koko ajan sama? Ja keskustelun avaaja kertoo lämmittävänsä myös puilla. Paljonko niistä tulee lämmitysenergiaa?

Tuossa äkkiseltään mieleen tulleita oleellisia asioita, jotta kulutuksien vertailussa olisi jotain mieltä. Saattaa olla muitakin.
Kiinteistön pääsulakkeista johtuva perusmaksu ei tuohon vertailuun vaikuta juuta ei jaata.

Energian kulutus on aivan sama lämmitettiin taloa sitte puulla, auringolla tai yösähköllä. Talo siis kuluttaa x määrän energiaa eikä se piittaa siitä millä se on tuotettu. Energiakustannus sen sijaan muuttuu lämmitystavan mukaan.

˄ Just.

Kun osa lämmityksestä hoidetaan sähköllä, osa puilla, ja sitten asennetaan ilmalämpöpumppu, on noiden kahden muun lämmityslähteen tuottama energia myös huomioitava vertailussa. Sekä ennen, että jälkeen lisäyksen.

Sähkön kulutus on helppo todeta mittarilukemista. Polttopuu (kosteus noin 20 %) on punnittava, jotta riittävään tarkkuuteen päästään. Polttopuulämmityksen hyötysuhde saattaa olla hyvinkin huono, riippuen tulisijasta. Se ei kuitenkaan tuohon vertailuun vaikuta. Jos tulisija vaihdetaan hyötysuhteeltaan paremmaksi vertailun aikana, se taasen vaikuttaa.

Tuossa päätelmässä pitänee ottaa huomioon, myös kovilla pakkasilla tapahtuva ilpin sulatuksen vaatima energia. Vaikka ilppi pitääkin kämpän lämpimänä, niin sulatuksen aikana energiaa kuluu ilman lämmön tuottoa.
Kaipa joku tätäkin on mitannut kulutusmittarilla, kun noita hyötyarvoja on laskenut.

Itselläni on ilppi päällä ollut jatkuvasti, mutta veikkaisin, että alle -25 asteen pakkasessa sen hyöty alkaa olla heikonpuoleista. Sulattaa liki yhtä pitkän aikaa, kuin lämmittääkin. Härpäke on koviin pakkasiin tarkoitettu Panasonic.

olihan jossain rakentajan maailmassa tai vastaavassa tuo ilppi-testi. Niissä taisi näkyä kunkin testatun pumpun hyötysuhdekerroin
lämpötilan funktiona. Eli kannattaa oman pumpun osalta kaivaa jostain se hyötysuhdekerroin käppyrä ja laittaa pumpun käyntitilan rajaksi se raja, jossa pumpun hyötysuhde romahtaa "huonoksi". tokihan siellä ne vastukset on, jotka sitten tulevat peliin, mutta jos on varaava takka tai LTO niin ei ehkä viisain keino ole lämmittää huoneilmaa ilpon lämpövastuksilla?

Eilen lueskelin aika pitkän tovin ilpeistä (ja vilpeistä) ja kova maine tuntuu olevan Mitsulla. Siispä haluaisinkin kuulla patonkilaisilta Mitsun ilpin omistajilta: a) malli ja kaunko ollut käytössä b) onko ollut mitään "takapakkeja", eli ylimääräisiä huoltoja tahi katkoksia?

Naapurilla on 6-8v vanha mitsubishin ilpo. Se oli silloin markkinoiden kallein malli, invertteri-ohjattu. Sisäyksikön puhaltimen laakeri alkoi ääntämään noin vuoden kuluttua asennuksesta. Samaten laitteessa oli "kiva" ominaisuus se, että pumpun käydessä ja sähkökatkon tullessa laitteesta hajosi joku ohjauskortti. En muista menikö naapurilla yksi vai useampi ohjauskortti sähkökatkojen vuoksi. Jotain muutakin pientä vikaa oli alkuvuosina, jotka kustannuksiltaan "tappoivat" laitteesta saadun hyödyn. En tiedä ovatko laatua parantaneet tuotteissaan vai huonontaneet vuosien saatossa. Norjassahan taisi tulla joku "pakko" direktiivi paskojen markkinoilla olevien ilpojen myötä josta johtuen niitä paskoja laitteita dumpattiin myös suomen markkinoille, kun paskuutensa vuoksi ne kiellettiin norjassa(vai oliko ruotsi)?

Hmm, olivatkohan ne mitsupiatseja vai mitä, jotain hyvinä pidettyjä ilppejä kuitenkin, joiden ongelmien takia yhden kesän soittelin korjaajaa paikalle. Kahdesta asennetusta kaksi oli valmiiksi hajalla, varaosia ei saanut ja ehjiäkään ei tuntunut tilalle löytyvän. Alkoi olla siinä sähkötilassa jo kohtalaisen lämmin tunnelma... Täytyypä varmistaa noiden merkki, jos tulee asiaa tuolle tehtaalle sopivasti.

Älvsby valmistalopakettien matkassa sai ilpon mukaan tai pienellä lisärahalla vielä muutama vuosi sitten, syy siihen oli se, että ilman sitä laitetta talo ei olisi täyttänyt talojen energiadirektiiviä tai jotain tiettyä rajaa Eli seinät niin ohuet, että "paska" energialuokka ilman ilpoa olisi antanut "FAIL"-leiman rakennustarkastuksen yhteydessä... Taisi direktiivit mennä uusiksi vuosi tai kaksi sitten niin moinen kikkailu ei taida enää onnistua.

Konkurssipesästä saattaa saada halvan LG:n ilmalämpöpumpun:
http://www.lainvoima.com/kohde.php?id=2328

Näin käy kun kirjoittaa ajattelematta mitään .
Nuo oli vuosikäyttöarviot , ei marras ja joulukuun käyttö

siis.
Päiväsiirto 2659 kWh
Yösiirto 1872 kWh

Akailelle tietoa Mitsusta.
Mitsua on ollut kahta laatua. Japanista hyvä ja kalliimpi pohjoisen oloihin tehty.
Koreasta taisi olla se halpamalli.
Meillä vaihdettiin Panasonikin tilalle taloudellisempi Mitsu.
Panasonik oli seittemän vuotta vanha, ja nyt sitä käytetään ajoittain autotallissa.
Nyt se on jo yheksän vuotta ja toimii. Jäi vaan kehityksestä jälkeen.

Mitsu onSRK25ZIX-S ja kaksi vuotta toiminut moitteettomasti.
Hiljanen ja pieniruokanen. Puhdistaa huoneilmasta pienhiukkasetkin ja kierrättää hyvin lämmintä ilmaa. Viilennettyä ilmaa ei kierrätä yhtä hyvin, mutta sama suhde on muillakin.
Toimintoja riittävästi.
Kaveri osti samaan aikaan, ja Hänelläkin toiminut hyvin.
Toinen naapuri osti puolitoista vuotta sitten ja on tyytyväinen.

Mökkinaapuri osti halavalla jonkun halpispumpun ja opiskelija asensi halavalla.
Siinä on ollut ongelmia, ja nyt ei kaveri enää käytä sitä, kun se kuluttaa sähköä enempi kuin Hänen suora sähkölämmitys.

Eiköhän nämä kaikki huippumerkit ole hyviä, mutta tässä minun kokemukset, eikä kaverien juttuja. Esson baarin juttuihin kannattaa suhtautua varauksella.

Eikös Esson baarin jutut Suomessa ole muutenkin jo vanhentunutta tietoa

Joo, ne kait on nykyään ABC- juttuja.

ILPissä ei ole sähkövastuksia . Ja kun ILP:n hyötysuhde on noin yksi niin se vaan ottaa ja pysää, se tietää koska ei enää kannata jauhaa. ILPpiä on turha mollata, se säästää saatanasti rahaa vuodessa koska Suomen ja Ruotsin edelleen kurjemmassa ilmastossa on ILP-lämmityskautta 80 % koko vuodesta. Olen kokenut 12 vuoden ILP kokemuksella että se on laite joka todella maksaa itsensä takaisin parissa vuodessa.

Mitsu on muuten mainittu usein näissä tarinoissa. Mitsu on ollut kovin lobattu vuosia mutta se on ollut paskimmassa päässä testeissä. Älkää ostako Mitsua.

Nykyinen Hitachi on tänä vuonna maksanut itsensä takas... asennettiin 2,5 v sitten.

Omassa Mitsubishi FD-25:ssa ei vielä mitään vikaa. Hyvin on toiminut. Taisi olla joskus vuonna 2007, kun se asennettiin. Tein heti aluksi sellaisen suojakotelon laitteen päälle, ettei nyt ihan lumeen huku. Tiedä sitten onko siitä mitään apua ollut, mutta ei varmaan haittaakaan

Mitsuja on todellakin kahdelta eri valmistajalta, Heavy Industries on se kökömpi niistä kahdesta. Mitsu on tänään eniten myyty merkki Suomessa, Panasonic taas eniten myyty kaiken kaikkiaan. Ilpit on alunperin suunniteltu jäähdytyskäyttöön ja osa laitteista onkin lähinnä sellaisia, ts eivät toimi hyvin kylmässä pohjoisessa. Arktinen alue on muutenkin aika marginaalinen markkina-alue ilppien valmistajille.
Hyvä asennus, käyttöopastus ja huolto on merkin lisäksi tärkeitä valintakriteereitä.

Noiden suojakoteloiden kanssa on syytä olla varovainen. Ulkoyksikön puhallin ei puhalla
suoraan ritilän läpi, vaan ilma tulee ulos suppilon mallisena viuhkana. Jos edessä on laatikoille
tyypillinen vinoritiläseinä, osa puhalluksesta törmää ritilöihin ja ohjautuu ulkoyksikön yli takaisin
imupuolelle jäähdyttämään imuilmaa ja heikentämään koneen tehoa. Mittasin yhdestä oikein
puusepän tekemästä suojamökistä lämpötilan seinän ja ulkoyksikön välistä ja sitten kopperon
ulkopuolelta, lämpötilaero 5 astetta. Suosittelen pelkkää katosta tai ainakin tiivistämän vaikka
superloonisuikaleella etusäleikön ja ulkoyksikön etuseinän puhallusaukon ympäriltä, jotta jo käsitelty ilma ohjautuu ulos kopperosta. Suojakopeissa on tietysti eroja ilmanvaihdonkin suhteen.

Teollinen, kaupallinen "pieni" invertteri maksaa noin 100eur, kun sen ostaa erikseen. Jos ilpissä on invertteri, sen volyymiostokustannus valmistajalle lienee 20eur ja jos on päälle/pois käynnistys, sen hinta lienee 10eur. Mahdollisimman halvoista osistahan laitteet jos toisetkin on tapana tehdä, joten voipi miettiä, miksi laitteet eivät kestä...Jos asiakkaan ostohinta on 900eur laitteelle, sen tehtaan hinta noin 200eur tai alle, maahantuojalle se 300-400eur. Halvalla tehty ei useinkaan kestä, valitettavasti.

Tuo on aina se valmistuksen oravanpyörä. Sitten kun teet laitteen laadukkaimmista osista tulee siitä nin kallis ettei sitä kukaan osta. Ja kilpailija vaihtaa sitten halvempaan kompuraan ja vie kaupat. Mahdollisimman halpa osa on siis kuitenkin se paras vaihtoehto eikä ole sama kuin kaikkein halvin osa. Tasapainoillaan laadun ja hinnan välillä. Mikä kestää tarpeeksi mutta ei maksa liikaa.

Tukkurin hinta esim. ACS800-01-0003-3:lle näkyy olevan ~1 k€ ja ACS550-01-03A3-4:lle ~400 €. Ei ole "omaa" hinnastoa käsillä tässä, mutta yritän muistaa katsella, jos löydän. Ja nuohan ovat kokonaisia käyttöjä toki, eivätkä pelkkiä invertterejä.

Vaan mitä järkeä onkaan arvioda tuollaisen teollisen hintaa suhteessa ilpin omaan inuun. Teollisessa inussa tarvitaan kuitenkin yleispätevä IO, väyläliitynnät, yleispätevä softa, moottorimallin laskentakyky jne jne jne. Kun tuollaiseen yhteen tiettyyn laitteeseen tehtävä inu rakennetaan, riittävät siihen päätekivet (joista se suurin hinta varmaan tulee?), pieni äly pyörittämään niillä moottorin vektorisäätöä ja väliin ajurit (jotka ovat aika simppeleitä, kun käytetään esim. IGBT:eitä tai FET:ejä, vrt. GTO:n sammutuspulssi). Älyn ei tarvitse kovin kummoinen olla, käytettävän moottorin parametritkin kun ovat tunnetut vakiot.

No, nyt eksytään jo pahasti offtopiciksi...