Noiden suojakoteloiden kanssa on syytä olla varovainen.

Juuri näin. Oma viritys sisältää vain katon ja sivuseinät. Ja hyvä ilmatila molemmissa, varsinkin sivuseinien puolella. Sivuseinäkään ei ole umpinainen talon seinään asti, vaan siinäkin on takareunassa kunnon aukot. Ja puhalluspuolella ei ole mitään, ei edes ritilää.

"Vaan mitä järkeä onkaan arvioda tuollaisen teollisen hintaa suhteessa ilpin omaan inuun."

100eur invertterillä tarkoitan siemensin sitop-käyttöä jossa on jo I/O yms. kaikki tarvittava mukana. En muista mikä se halvin draiviperhe oli, SITOP vai Sinamics tms.

Joo mutta off-topic, en jatka enempiä aiheesta.

Eivätkös Sitopit ole teholähteitä? Siemensin pikkukäytöt olivat jossain vaiheessa MicroMastereita. Isompia tasureita ja inuja on näkynyt Simovert-perheessä ainakin, mutta ne miun näkemät ovat olleet nyt jo melko vanhoja tuotteita. Sinamicsit kai ovat nykyisin jotain pikkukäyttöjä. Ei ole tullut kauheasti Siemensiltä muuta seurailtua nykyisin kuin PLC- ja DCS-puolta hieman. Jotkut väittävät, että muutkin kuin ABB tekevät käyttöjä...
Jahas, sattui käsiin vain pari vuotta sitten vanhaksi mennyt hinnasto, enkä viitsi alkaa hitailla yhteyksillä penkomaan enempää. Eivät ole silloin ainakaan ihan noin halpoja olleet tuossa omassa hinnastossa. ACS150 yms olisivat toki halvempia, mutta ei niistä kai voi enää oikein teollisuusmuuttajina puhua.

Mutta tuo oli huippu uutinen, että ilpeissä ei enää tarvita lämmitysvastuksia ollenkaan.
Hyötysuhde on varmasti nyt parempi kuin aikaisemmin, kun sähköllä piti lämmittää ulko-
yksikön koppia ja koettaa saada sen lämpö pysymään plussan puolella. Sieltä saatua
lämmintä ilmaa sitten pumpattiin pirttiin.

Kyllä niissä vaan tarvitaan sulatusvastuksia edelleenkin. Kyselin kollegoilta rankingia: Mitsu ja Pansu aika tasavahvoina kärjessä, Fujitsu profiloitunut enemmän isommissa koneilla. LG aika pieni tekijä, Ultimaten kallis laite ihan hyvä ja halpa, no halpa.

Ei oo vastuksia mulla ollut koskaan. Eka LG pelas hienosti monta vuotta kesää talvea kunnes ukkonen tuli liki ja piti vaihtaa Daikiniin. Se on hurrannut samoin jo ainakin 3 vuotta. Suurin ongelma oli kun ekana talvena sammutin peloissani LG:n. Ei lähtenyt käyntiin ennen suojakeliä. Siitä asti ovat saaneet pörrätä aina.

..

Joo sinamicseja oli ne "valmiit" pienet karvahattu draivit, tais olla 0,7kW pienin jos en väärin muista ja tais sen hinta olla verottomana 100eur hujakoilla, hieman alle tai yli...
Jos viitin kaivaa arkistoja niin löydän 2003-2004 "volyymi" hinnat niille...

Pitäisi asentaa kylmäkäynnistyksiä varten lohkolämmitin

Edellinen talon omistaja oli asennuttanut 22.12.2006 Mitsubishi MS2-FA25va -mallin (minen näistä mitään ymmärrä, mutta noin luki takuulapussa kun siitä juuri äsken silmillä katsoin). Nyt yli kuusi vuotta myöhemmin pumppu pelaa edelleen ilman ongelmia. Ainakaan reiluun kolmeen vuoteen sille ei ole tehty mitään muuta kuin suodattimia silloin tällöin imuroitu ja pesty. Edellisen asukkaan tempuista en tiedä.

Julkisivuremontin yhteydessä purin typerännäköisen pumpun suojakatoksen pois noin pari vuotta sitten, joten ulkoyksikkö on ollut täysin sään armoilla. Lumisateen jälkeen olen aina käynyt lumet harjaamassa siitä pois.

Oman havainnon mukaan tämä malli ei enää lämmitä -18 celsiusasteessa tai sitä kylmemmässä. Puhina kuuluu, mutta lehmän hönkäys vain tulee. Toisinaan kuuluu myös Darth Vaderin hengitykseltä kuulostavia ääniä. Yleensä kylmimmillä keleillä pumppu onkin pois päältä.

Helteillä on käytetty viilennystä ja viime kesänä (2012) taidettiin kyseistä ominaisuutta käyttää jopa kerran!

Ps. Kun laitteen laittaa pois päältä, sisäyksikön "nukkumaanmenomanööverit" ovat varmasti jotain japanilaista huumoria. Sen verran teknisen ja monimutkaisen näköiselle luukun sulkeutuminen näyttää...

Ei niissä pumpuissa mitään varsinaista sulatusvastusta ole, ulkoyksikön pohjalla täytyy osassa
laitteita olla sulanapitovastus, jottei kennosta valuvat sulatusvedet jäädy koneen pohjapellille,
vaan ehtivät valua ulos aukoista, joita joissain koneissa on vain yksi. Sanyon ( Argo, Tecnibel on sama) koneissa ei ole koskaan ollut mitään vastuksia, vaan pohjalevyssä on useampia aukkoja
kennon alla ja se riittää. Mitsussa (elektric) on tehtaalla laitettu vastus (110W), joka on päällä vain sulatuksen aikana, joissain on valkoinen 75W lanka termostaatilla, joka kytkee päälle n. +2 asteessa.
Aloitin tänään empiirisen pumppututkimuksen autotallissa, jossa ei ole ollut tänä talvena lämmitystä kuin kellarissa. Sieltä on noussut sen verran lämpöä varsinaiseen talliin, että lämpöä on ollut
muutama + aste . Asensin talliin tänään Acson merkkisen ilpin, invertteri nimellisteholtaan 4,1kW.
Laite on ollut pari vuotta kesämökkikäytössä.
Lähtötilanne: sisälämpö +2,5astetta, ulkona -10, tallissa 115neliöä, seinässä 6x3m nosto-ovea
odottava aukko, jossa roikkuu kaksi kevytpeitettä, välissä 10cm ilmarako. Ei millään muotoa tiivis.
Mittailin koneen ottamia virtoja ja ottoteho oli n.1250W. Jatkuu.

Epäilin sulatuksen riittävyyttä alhaisen sisälämpötilan vuoksi mutta turhaan. Ensimmäinen sulatus
meni päälle 20min käynnin jälkeen, kenno suli kahdessa minuutissa ja sen jälkeen kone oli seis
3min, jotta vedet ehtii poistua koneesta. Sitten kone aloitti uuden syklin. Lyhyt käyntijakso on
aivan normaali, koska sisälämpö on niin alhainen. Syklit pitenee lämpötilan nousun myötä, normaali
sisälämpötilahan on pumpuille 16:sta ylöspäin, paitsi pitolämpöominaisuudella, jota tässä pumpussa ei ole. Katsotaan mikä on tallin lämpötila huomeniltana ja jos pakkaset pysyy samoissa lukemissa, vaihdan lämmittimeksi 1200W auton sisätilalämppärin niin saadaan vähän osviittaa, onko pumpuista mitään hyötyä. Palaamme astialle.

Meillä on nyt yhdeksättä vuotta/talvea Hisense merkkinen halpispumppu käytössä. Tuolloin kaikki isommat merkkipumput maksoi yli 2000€ ja tämä tasan tonnin vastaavilla ominaisuuksilla. Asennuksen tein itse niin pitkälle että asennusfirma tuli kytkemään/imemään putket tyhjiksi.

Tuo on ollut aina päällä ja kesällä käytetään jäähdytykseen (1 euron päiväkulu kunnon helteillä). Ainoa vika mikä oli niin parin vuoden käytön jälkeen näytön taustavalo pimeni ja laitoin sinne uuden ledin ja se onkin toiminut sen jälkeen.

Sähkön kulutus laski 18-19 tuhannen luvuista 15 tuhannen paikkeille. Tuostakin mentiin vähän alle kun rukattiin lattialämmöt ja varaajan lämpö minimeihin. Asuinpinta-alaa on 110 neliötä ja talo (suorasähkölämmitys) valmistunut -93. Talon tallia ja varastoa pidän plussan puolella patterilla. Puita poltetaan saunassa ja leivinuunissa noin 8 kuutiota vuodessa. Nykyisillä sähkön hinnoilla tuo 3000kWh tekee noin 360 euroa vuodessa, eli aika merkittävä säästö tuon pumpun kanssa on jo saatu aikaiseksi. Mutta allergiselle ihmiselle tuo kesän viileys on se mistä olisin jo nuo asennus/käyttökulut maksanut (varsinkin kun työpaikan toimistolla ei ollut ilmastointia)...

Nyt se joulukuun lasku tuli. Marraskuun lasku oli 204,-. Joulukuun 320,-, ei prkle . Seuraavaksi pelätään helmikuun laskua Lisää ilppejä nurkkiin

(Millähän esimerkiksi pienituloiset eläkeläiset maksavat hieman hatarien rintamamiestalojen sähkölaskut? Keskituloisellakin keskivertotalossa alkaa jo hieman pinna kiristyä (sähkö)laskujen kanssa)

Mummi kääntyy asiantuntijan puoleen ja palkkaa talousneuvojan - talouskonsultin:


Aika vakuuttavaa tekstiä.....Pitäisköhän ottaa yhteyttä

http://omakotiblogi.blogspot.fi

Olipa tekstiä ! Sieltä löytyi oikein konsulttihelmiä: talouselvytyslainoitus, voimavarakapasiteetti, minimointi, optimointi, analyysi ja avaintekijä. Eihän sieltä puuttunut kuin tahtotila ja tulosvastuu...

Säästämisen korostuessa konsultti huomaa tilaisuutensa tulleen

(Kuulin juuri erään rintamamiestalon joulukuun sähkölaskun suuruuden, 600,-. Paljonkohan ilpillä putoaisi?)

Tai eristeillä?

Tämä aihe lähtee kyllä varmasti tämän kommentin jälkeen niin off-topiciksi, että voisimme ehkä jopa puhua käsistälähtemisestä...mutta ei ole eka kerta patongissa No mutta kuitenkin: Tuo rintamamiestalon lisäeristäminen on yksi pahimmista munauksista, joita tässä vuosien varrella on tehty jälkikäteen kovin laajasti suomenmaalla. Toki senkin voi tehdä monella tavalla, mutta suurimmassa osassa tapauksia väliin sotketaan lasivillaa, höyrysulkumuovia ja styroksia. Tämän jälkeen painovoimainen ilmanvaihto ei enää toimi ja kosteuden välttääkseen "rintsikka" vaatii koneellisen ilmanvaihdon. Sen jälkeen alkaa pienineliöisen talon laajat putkitustyöt laskettuine kattoineen ja nurkkakoteloineen. Lisäksi vaaditaan ilmanvaihdon säätötyöt, joissa myöskin on mössimisen mahdollisuus. Alkuperäisestä "hengestä" jää jäljelle mitä? Kuoret? Nekin menee monesti samalla uusiksi...

Pointtini on siinä, että kyllä, nykyään viranomaistoimin halutaan saada ihmiset vähentämään energiankulutusta lisäeristämisellä ja erilaisin lämmitysvaihtoehdoin. Mitä sitten? Eikös tämä ole villitys muiden joukossa siinä, missä tasakatot 70-80-luvulla? On mahdollista rakentaa passiivitaloja yms. matalaenergiataloja hienoine A-luokan todistuksineen, mutta eikö sen tyylin voisi jättää näihin uusiin rakennuksiin? Jos vanha on niin kertakaikkiaan huonoa niin luulisi "luonnollisen poistuman" hoitavan nämä vanhat tönöt ajan myötä pois päiväjärjestyksestä. Uudet "pullotalot" eivät hyvin todennäköisesti tule näkemään 20 vuotta päivänvaloa, joten mitä se sellainen säästäminen on? Kertakäyttökulttuuria siinä missä autot..

Monet rintamamiestalot ovat huoneilmaltaan erittäin hyviä, kesällä viihtyisän viileitä ja toki talvella tyyriimpiä lämmittää. Tämä on silti valintakysymyksiä ja en ymmärrä aiheeseen liittyvää holhousta, jossa sen ajan rakennustyyli nähdään antikrituksena. Olkoon tämä puolestapuhumiseni sodan jälkeiselle rakennushistorialle ja sen ajan äijille, jotka rakensivat niillä resursseilla mitä oli!

Ongelma on se, että energiataloudeltaan huonompien talojen hinta ei markkinoilla asetu riittävän alhaiselle tasolle niiden käyttökuluihin nähden. Tämä johtuu asunnonostajien täydellisestä typeryydestä ja siitä että talo on ihmisille koti, eikä investointi.

Just näin, nykyhintatasolla vanhaa taloa ei kannata korjata vaan myydä ja rakentaa uusi, pääsee helpommalla ja halvemmalla

Palaamme rikospaikalle. Pumpputestissä selvisi heti, ettei Acsonista ole kylmän tallin lämmittimeksi.
Se käynnistyi vain kerran sulatuksen jälkeen. Sisäyksikön kortissa on jotain probleemia, koska
sisäkennon lämpötila-anturi estää koneen käynnistymisen kennon jäähdyttyä sulatuksen aikana
pakkasen puolelle, eikä kylmän tallin lämpö riitä nostamaan kennon lämpötilaa. Saattaa olla.että
laite toimisi normaaleissa huonelämpötiloissa mutta se ei nyt riitä. Nostin Acsonin pois seinältä ja
laitoin tilalle Panasonicin E15 ckp:n, johon on uusittu kompressori. Nimellislämmitysteho on 5,3kW,
tehoa seinästä laite ottaa n.1,5kW eli COP on aika vaatimaton 3,5 nykykoneisiin verrattuna mutta
kyseessä on 10 vuotta vanhaa tekniikkaa. Käyntijaksot sulatuksien välillä n. tunti -4 asteen ulkolämpötilassa, sulatus kesti 5 min. Kolmessa tunnissa tallin lämpötila nousi 3---8 asteeseen.
Ohessa pari tärähtänyttä kuvaa asennuksesta mallia "suutarin lapsen kengät". Ottakaa varoittavana esimerkkinä: näin ei asenneta lämpöpumppua.

Lämpötila tallissa nousi 13 asteeseen ulkolämpötilan ollessa -10. Ihan kohtuullinen tulos noiden
pressujen kanssa. Seuraavaksi vaihdamme lämmittimiksi kaksi 800W:n sisälämppäriä. Saas nähdä kuinka lämmöt pysyy niillä. Pressuseinä toimii myös ilmankuivaajana, kosteus härmistyy pressun
pintaan. Samaa ilmiötä myös tallin ulkoseinissä oviaukon ympärillä osoituksena pressun tiiviistä kiinnityksestä.

Mun tallin lämmitys on vastaavalla pelillä kuin tuo JPT:n ilppi ja tallin ala on 81 neliöö ja korkeutta yli 4 metriä. Elikkäs -10 pakkasella tallissa on kepeesti yli + 10 enkä edes yritä lämmittää enempää koska vääntäessä tuossakin lämmössä tulee hiki. Vain maalaushommissa nostan tuonne 15 asteen puolelle koska se vaan on minimi maalaamiseen.
Tallin vuotuinen energiakulu on noin 10 000 kWh ja ILP on aina päällä, olipa pakkanen mikä hyvänsä. Tallin pahin fuskaaja on ovi, yläreunaan pitäs tiivistys parantaa.

Mikä siellä noin paljon kuluttaa sähköä? Eikös sulla ole Mitsun 35 tai 50 pumppu, eihän se vie kuin max. 3000kWh vuodessa ja pitolämmöllä vielä vähemmän. Onko lukema mittarista vai laskuttajalta?

Lopetin lämppärikokeilun alkuunsa, lämpötila alkoi laskea asteen tunnissa. Pansku saa jatkaa
jääkentän tekoa pihalle.

"Tallin pahin fuskaaja on ovi"

Siis selkeesti karsee rako oven yläosassa. Lisäksi veikkaan että katon eristys on tasan nolla eli noin 100 mm villaa.

Cikatilla on siellä toiminnassa prototyyppivaiheessa oleva Citroenien huoltonestegeneraattori, joka erottaa lentomelualueen ilmasta siipien jäänestoaineet jäähdytinnesteeksi, hiilivetypäästöistä LHM:n ja kaikki muutkin öljyt korvaavaa Snake-oilia sekä ilmasta typpeä pallojen paineistamiseen. Tätä ei voi kuitenkaan vielä julkistaa.