Mitä porukka on mieltä, onko järkevää alkaa jo säästämään noin 20 vuotiaita Citikoita jos kohdalle osuu suurin piirtein ehjä yksilö?
Lähinnä tarkoitan yksilöitä joita ei ole rävelletty ja "tuunattu" piloille. Harrastepelinähän tuollainen menee kuin häkää ja kesäajoilla ei korroosiokaan iske niin pahasti kuin etelän suolatut tiet tuppaa talvisin tekemään.

Katsellut miten ZX,Xsara,Xantia ikäpolvi alkaa katoamaan kohtuu nopeaan esim. Nettiautosta. 70-ja80-lukulaiset on jo suurimmalta osalta hävinneet.

Eiköhän "harrasteautoja" ole joka tapauksessa nyt kymmenkertainen määrä verrattuna vaikka 20 vuoden takaiseen aikaan. Noista varmaan pieni osa säilyy myös jälkipolville, romutuspalkkioista huolimatta. Kuten on tähänkin asti säilynyt. En siis olisi asiasta kovin huolissani

Näitä ei ehkä entisöidä kuusen alta ajoon, tai ainakin tekijät on harvassa.

Varmaan kannattaa jemmata sen auton lisäksi myös siihen kuuluvia sellaisia varaosia jotka eivät ole mitään yleismallisia tai monessa muussa mallissa käytettyjä tarvikkeita. Eritoten kannattaisi säilöä elektroniikkaosia, Lexia, korjaamokäsikirjoja jne. Turvallisuustekniikka on oma lukunsa. Turvatyynyillä, vyönkiristimillä yms. taitaa olla joku parasta ennen -päiväys, eli voiko niiden puolesta autoilla edes ajaa määrättömän pitkään? Ruosteenestoon kannattaa myös kiinnittää erityishuomiota, jos määräykset kiristyvät niin ettei kriittisten osien vaurioita voi kuka vain roiskia kuntoon MAG:illa.

Aiheellinen otsikko. Itse olen ajatellut juuri näin ja säilönyt muutaman beksin varaosineen tuleville polville.

Niillä vaan ei saa enää 10 vuoden kuluttua ajaa.

Ai, mikx ei saa?

Tai ei voisi ajaa. Paitsi jos bensaa saisi jostain.

Kulkeehan ne alkoholillakin, pannua vaan kuusenjuurelle...

Ainahan voi istua ja päristellä!

Niin kuin laihialaisessa autokouluautossa, niissä on pyyhkijätkin sisäpuolella.