Turbon alipaineella toimivassa aktuaattorissa on hall-anturiin perustuva asentotunnistin. Siitä saa viiden voltin referenssijännitteellä ulos signaalijännitteen väliltä 0-5V. Kun laitoin vanhan aktuaattorin pöytävirtalähteeseen kiinni ja katselin yleismittarilla, signaali oli välillä 1,5-3,3V. Tilasin uuden aktuaattorin ja sen asentoanturi antoi signaalia kokolailla välillä 0,x-5V. Tämä selittäisi tuon vikakoodin, missä turbon siipien mitattu asento on eri kuin pyydetty, mutta normiolosuhteissa toimii ok. Tuo vikakoodihan tuli aina kunnon kiihdytyksissä.

Oikeiden pinnien järjestys piti selvittää anturin merkintöjen, Sedren pinni- ja johdinkuvausten ja lopulta pinnijärjestyksen kääntämisen kautta. Normaalia ranskalaista sähkötekniikkaa.

Pistin dessun tänään liikennekäyttöön ja sain paikallisen lexiaurpon istumaan kyytiin ja katseltiin livedataa ajon aikana ja kiihdytyksissä. Mitattu ahtopaine seuraa aika tarkasti pyydettyä ja mitattu siipien asento samoin pyydettyä asentoa. Joten nyt voisi hyvällä tuurilla olla mahdollisuuksia selättää tuo nihkeän satunnainen ongelma. Samalla vaivalla purin turbon pakopesän ja jynssäsin siivet ja liikutusmekanismin kunnolla puhtaaksi. Kyllähän ne ennenkin liikkuivat aika helpolla sormivoimin, mutta puhdistuksen jälkeen siivet liikkuivat melkein puhaltamalla...

Mistä tilasit aktuaattorin? Pystyykö vaihtamaan purkamatta puolta autoa ympäriltä pois?

En muista oliko se nyt Aeromotorsilta vai Sparetolta vai Alvadilta, mutta NTY-merkkinen se oli, tuote ECD-CT-014.

Vaihtaminen on isohko homma, mutta ei niin iso kuin turbon irrotus, nimim. senkin tein, kun kerran tuolle tielle lähdin Aktuaattorin saa vaihdettua turbo paikallaan, tilaa on ihan perkuleen vähän, mutta lyhyesti:

- pohjan ahtoputket, pakoputken jousto-osa ja DPF pois
- apurunko irti tai ainakin roikkumaan takapäästään ja moottorin alatuki irti, että saa konetta käänneltyä ja tehtyä tilaa -- pienillä kätösillä taipuilevan käsivarren päässä voi toki kokeilla se apurunko paikallaankin, mutta itse en edes harkinnut
- todennäköisesti esikatin tukikannaketta ja ehkä turbolta lähtevää ahtoputkea kannattaa irroitella, että saa tilaa työskennellä, eli tätä alla:
- aktuaattori on kolmella mutterilla kiinni turbossa, sinne tarvii jonkin minimaalisen pienen 10 millin lenkkiavaimen, jolla voi nitkutella sitten muttereita auki hiljaksiin, kunnes pyörivät jo sormivoimin

Uudella aktuaattorilla ajettu nyt jokunen tonni ilman mitään virheilmoituksia. Diagboxilla tarkistettu pariin kertaan, että toimitettu ahtopaine seuraa pyydettyä ahtopainetta aika tarkasti. Hieman huomaa eroa myös moottorin luonteessa: kiihtyvyys on tasaisen vääntävää kauttaaltaan. Kun lähtee vaikka rampilta moottoritielle ei huomaa turboefektiä niin selkeästi kuin ennen, mutta jostain syystä nopeusmittari kuitenkin pyörii ylöspäin kuin huomaamatta. Voisi kuvitella, että näin moottorin ja ahtopaineensäädön on suunniteltu toimivankin, lopputulos on eleetön.

Vaihdoin vielä dieselin korkeapainepumppuun uuden stefan. Pumpusta oli tihkunut öljyä toistuvasti, vaikka olin vaihtanut kannen ja pumpun välisen tiivisteen jo yhden ylimääräisen kerran. Kannen öljytilan ja pumpun märkätilan välissä on stefat, joiden välissä on vuotokammio ja vuotoreikä. Moottoriöljyä tihkui toisinaan tippa kannen puolelta tänne, josta se valui alas kostuttamaan paineensäätimen ja josta öljy jatkoi vesiputken päällä moottorin taakse. Pumpussa on tuo öljypuolen stefa päällimmäisenä, niin se on nyt uusittu. Seuraillaan, että pysyiskö nyt kuivana.

Tämä on edelleen kaikista autoista se kokonaisvaltaisesti mukavin kumppani tällä hetkellä. Muhku on pehmeämpi, mutta vanhempana mallina kovaäänisempi ja oma vitoseni saisi lisäksi olla isommalla moottorilla. Bemmi kyllä kulkee vielä kesädessuakin paremmin ja jousitus on samaa tasoa sen kanssa, mutta DS:ssä on lokoisammat oltavat ja parempi ergonomia.

Dessulla on matkattu pitkin kesää tuhansia ja tuhansia kilometrejä ilman ongelmia. Päälipuolelta ei näy mitään kosteaakaan (enää?) missään, pitää tarkistaa se korkeapainepumpun alapuolinen alue joskus syksyllä pohjan puolelta. Turbo toimii nätisti ja vikavalot ovat loistaneet poissaolollaan. Heitin just yli 600 kilometriä viikonloppuna ja kulutukseksi jäi 6,1 litraa, ja mentiin motaria ja maantietä lähestulkoon koko ajan hitusen sakkorajan alapuolella.

Apulaitehihna napsahti poikki viime viikolla käynnistettäessä. Onneksi oli uusi hihna jo hyllyssä valmiina, kun oli tarkoitus vaihtaa se ihan varmuuden vuoksi. Hihnan vaihdosta ei ollut merkintöjä, mutta vanha hihna näytti päällisin puolin ihan hyvältä, joten ajattelin, että vaihdan varmuuden vuoksi joskus tässä sitten, kun kerkeän. No, onneksi ei sattunut tien päällä. Tästä motivoituneena tilasin uuden jakohihnasarjan. Huoltokirjaan oli merkitty jakohihnan vaihto 2019, lyijykynällä. Kilometrien puolesta ehkä 20 tkm jäljellä. Voi pitää paikkaansakin, mutta lienee parempi ottaa varman päälle. Jakohihnan napsahtaminen kun on hieman kalliimpi keikka kuin apulaitehihnan...

Tarkastithan laturin vapaapyörän toiminnan? Harvemmin nuo katkeilee ilman syytä, jos hihna näytti silmämääräisesti kuitenkin hyvältä.

Kyllä se vapaapyörä luisti, mutta pirun tahmeasti. En saanut autossa sellaista otetta, että olisi voinut todeta toimivuuden, joten otin laturin pöydälle ja sitten vasta sain pyöräytettyä hihnapyörää sellaisella otteella, että sain laturin luistamaan. Koska tämä DS5 nyt on vähän spesiaalilemmikki, tilasin sille uuden vapaakytkimen, kun ei se montaa kymppiä maksanut. Laturi rullaa uudella hihnapyörällä nyt huomattavasti paremmin, kun kädellä pyöräyttää!

Voi olla, että vanha on ollut jumissakin hetken, jos on ehtinyt ruostua ulkona seisoessa. Tai lämpimänä ei luista kunnolla, jolloin autoa sammuttaessa tulee se tiukka paikka.

Kiitos vinkistä!

DS5 saa nyt samalla uuden jakopään ja vesipumpun, kun kilsat olis tulleet ens vuonna vastaan.

Laturi sai myös uudet laakerit, kun purkaessa huomasin, että vähän rohisoo. Hiilisillan jätin vielä uusimatta, kun siinä oli pintaa ja halusin ajaa kauden loppuun. Jakopään yhteydessä uusin vielä apulaitehihnan kiristimen, ettei sitten prakaa sekin heti perään. Polttoaineenkulutus vaihtelee kyllä paljon, joskus menee litran verran enemmän samalle matkalle kuin jollain toisella kerralla. Olisko toi nyt vaan hiukkaspolton syytä?

Muuten on tullut kerättyä dessuun huolettomia kilsoja ilman engine faultteja. Suurimmasta päästä ovat muutamat nitinät ja natinat kabiinista, joita en ole saanut vielä haarukoitua esille, eli aika kosmeettisia -- tai no, auraalisia asioita.

Mutta avaimeton kulku tökkii toisinaan kuskin ovessa. Ei avaudu tai sulkeudu, mutta sitten taas myöhemmin toimii. Tietääkö joku tarkemmin, mikä voisi olla tyypillinen vikakohde, kun eiköhän näitä comfort access -ovia ole samanlaisilla sisuskaluilla muissakin malleissa?

• Kahvan anturissa likaa/kosteutta? Anturin saa ilmeisesti ruuvattua kahvasta irti, ajattelin kokeilla siirtää toisen takaoven kahvan anturin kuskin oveen, koska takaovien kanssa ei ole mitään ongelmaa.
• Jos vika on juurikin anturissa, onko jollakulla tietoa, että mikä aliexpressin anturi mahtaisi olla sopiva?
• Googlasin, että jos etuovet eivät avaudu, niin hands free -ecu saattaa olla viallinen. Pitää tarkistaa Diagboxilla, onko vikakoodeja ovien antureihin liittyen

Kaikki kuitenkin kaikenkaikkiaan vielä toimii, ainoastaan kuskin ovi ei aina reagoi. Tämä kyllä viittaisi johonkin mekaaniseen likaan kahvassa. Esimerkiksi kesällä pelasi monta viikkoakin putkeen, nyt kylmällä vähän sattumanvaraisemmin.

Enpä muista tekeekö rikkinäinen kahva välttämättä vikakoodia. Muistaakseni se kahva on kuitenkin omalla johdollaan yhteydessä suoraan käsivapaaecuun, eli on siinä pieni johtovikamahdollisuus. Todennäköisesti kuitenkin vika on kahvassa.

Mulla on jo kolmas kahva menossa kuskin ovessa, myös toisessa takaovessa on kahva ollut rikki jo pari vuotta. Onneksi eka kahva meni auton myyneen liikkeen piikkiin, toinen kahva taas hajosi alle kahdessa vuodessa, joten meni takuuseen. Itse en ole noita tutkinut, mutta asentaja korjasi väliaikaisesti tuon toisen kahvan juottamalla jonkun hapettuneen johdon kiinni. Asentaja sanoi ettei kestä painepesurilla pesuja, en sitten tiedä onko jutussa perää vai ei.

Jonkun kerran olen dessua pessyt painepesurilla, ei tosin tietenkään silloin oireillut kahvat ei ennen eikä jälkeen. Mutta jokin kontakti se vikapaikka vois olla, kun selvästi ilman kosteus/kylmyys/kuivuus/lämpö vaikuttavat. Jos löytyy jotain hapettumaa, niin sen ongelmakohdan voi sitten yrittää suojata.

Nytpä onkin dessu tallissa ja seisonnassa odottamassa kevättä, kun näkyi suola-autoja tiellä ennen noita muutamia kylmempiä öitä.

Taas tuli reilun kymppitonnin verran kesäkaudella kilsoja. Pientä listaa olen tehnyt, mitä pitäis laitella -- tuon kahvan lisäksi siis.