Mikä tuo punaisella piirretty käyrä on?

Skaalauksen toimivuus/automaattisuus kannattaa tsekata ajamalla ensin moottoritiellä ja sen jälkeen vaikka pikkutiellä ja vielä kerran paikoillaan tyhjäkäynnillä, erot voisi olla noin 10...15 dB luokkaa kun siirtyy toiseeen ajonopeuteen (toki nuo painotettuina keskiarvoina)

En tiedä onko nuo jostain järkevästä lähteestä kerättyjä vai ihanko vain satunnaisgeneraattorilla tuotettua puppua, mutta google löysi tuollaisen:
https://www.auto-decibel-db.com/index_kmh.html

Voisikohan runkotärinöitä analysoida pintamikrofinilla tai tärinämittarilla, mutta ainakin ammattikäyttömallit on hintavia, kävisiköhän siihen joku venaläisen tankkikypärän kurkkumikrofoni mutta tuossakin sijoitus voi vaikuttaa paljon.

Toi onkin kattava linkki!
Punainen on viivellä laskeva huippuarvon pito. Tuossa oli asetuksena 10db/s.

Mutta kun eivät kerro ketä he itse ovat, miksi ja mistä ovat tiedot keränneet, niin herää epäilys onko arvoilla mitään tekemistä todellisuuden kanssa - voi yhtä hyvin olla että tuon taulukon arvot on väsännyt joku nörtti iltapuhteena hakkaamalla vähän fiilispohjalta lukuja taulukoihin (Tuli vaan Mieleen, kun yritin katsella taustoja... ja ihmettelin myös Teslojen "tyhjäkäynti"meluja, suurin osa ok, eli hiljaisen huoneen tuloksia, mutta yksi selvästi äänekkäämpi -mutta sillekin toki keksii monta selitystä: mitattu meluisassa ympäristössä, sisäpuhallin jäänyt päälle (tai se radio tms. ))

Mutta varsinaisesti valheeksi alkoi nyt uudestaan katsottuna alkoi epäilyttämään esimerkiksi tämä (ja muut kolmosella alkavat tyhjäkäyntimelut):
Volkswagen Golf 1.4 Stationcar 2013 tyhjäkäynti: 35.9 dB

Tuo ei oikein millään todellisuus/liioitttelu/mittavirhekertoimella voi olla aikuisten totta (Mutta toisaalta jos olisi laitettu sivuhuomautus "Start Stop -järjestelmä on sammuttanut moottorin, niin kyllä tuokin saavutettavissa voisi olla, tai voi olla että osa on eri asiaa tarkoittavia dB lukemia tai eri painotuksella, mutta muuten tuo on hieman epäuskottavaa että perusgolffi olisi hiljaisempi tyhjäkäynnillä kuin täyssähköauto. Stationcar on myös hieman kumma nimi, olisiko joku käännöskämmi)

Älkää siis uskoko ilman jotain muuta lähdettä vahvistukseksi.

Joo mielenkiintoinen ja tosiaan ainakin äkkiseltään totuuden suuntainen. Mutta JOS arvot ovat oikeita, niin ainakin ne "etelän" teillä mitattuja - esim. muutaman hondan omistaneena tiedän ettei ne ole yhtä hiljaisia (suomen teille, arka renkaille ja tienpinnalle) kuin sitikat. Ja toisaalta kokemus "etelästä" vuokra-pakusta, joka siellä oli yli satasen vauhdissa hiljainen kuin limusiini - ja sama auto firmalla työautona vaatii täällä miltei kuulosuojaimet...

Laatikollinen etupään puslia olisi nyt sopivaa aikaa odottamassa. Jonkinlaista korrelaatiota äänekkyyden ja jarrulevyjen lämpenemisen välillä olen ollut havaitsevinani. Jännää on että kun levyt lämpenee, vaikka laahaus on mietoa, niin joka levy lämpenee. Toisinaan taas ovat haaleat. Miten liittyy meluun, vaikea sanoa, muuta kuin pari kertaa kun on ollut hiljaisemman oloinen olen kokeillut levyjä ja ovat olleet varsin viileät. Ja kun selvä äänekkyys "päällä" olen koittanut tulla pihaan viimeisen 1-2 km mahdollisimman vähän jarrutellen ja silti levyt niin kuumat ettei kestä koskea, 70-100 C? Ruosissa lomaillessani viimeviikolla kävin koeajamassa kaverille pari 204 (2,2) ja yhden 240 hdin joilla kilsoja noin 200-300 tkm. Näistä eniten ajetussa 2013 2,2:ssa oli havaittavissa vastaavaa ääntä kuin omassa vaikka tiet oli suht sileitä. Olin itse eri autollla liikkeellä enkä päässyt omaan vertaamaan. Ko. Yksilössa myös ohjaus nakelteli. Ei vuotoja
Liekö alkava ohjausakselin pesän korroosio (auto seissyt muuraman kk.) vai alapallolaakerin jumitus? Muissaa ei ollut havaittavissa mitään normi rengasmelusta poikkeavaa, -näin uskallan nyt sanoa noiden kuuntelua aikani harjoitelleena. Näistä ei levyjä tullut kokeiltua.

Itse heitän tähän äänen lähteeseen vielä yhden arvauksen: väljistynyt ohjausvaihde (joka on kirittävissä). Omassa on hieman klapia siinä - kaikki muut nivelet jo oikeastaan vaihdettu ohjaukseen liittyen. Klapi päästää hammastangon hieman liikkumaan puolelta toiselle, ja se resonoi sitten. Tätä tukisi mielestäni se että ääni kuuluu myös talvella, vaikka jäällä.

Jos ei ole just sitä ennen jarruteltu kovasti, niin jossain kyllä on muutakin vikaa, jos levyihin ei kestä koskea... Pari kilsaa taajamassa ei ehkä riitä jäähdyttämään, levyillä on massaa. Viisi minuuttia moottoritiellä 120km/h, rullaus rampille ja bussipysäkille ilman jarrujen käyttöä kertoisi totuuden.

Miten kuuma napa on? Tuli mieleen, että jos normaalisti jarrutellessa levy lämmittää napaa ja se laajenee, jolloin voisi kenties syntyä tietyissä lämpötiloissa ja tietyillä taajuuksilla ilmeneviä välyksiä esim. laakerointeihin. Ei ehkä sellaisia, joita huomaisi käsin, mutta pienikin kireyden muuttuminen johonkin suuntaan lämmön takia voi generoida harmonioita, jotka alkavat kantautua ääninä runkoon?

Itse en usko laakereihin, itsellä vaihdettu kaikki ja eteen oikein parikin kertaa kun oli huoltoliike kuraa asentanut. Äänet oli samat ennen ja jälkeen laakerien vaihdon. Valitettavasti, koska äänen takia ne vaihdatettiin... Toki siellä on se vetarin tukilaakeri, mutta ääni ei ole riippuvainen mulla ainakaan vedosta niin en usko.

Ns. turhanpäiväinen lämpeneminen jarruissa viittaa laahaamiseen, kuinkas muuten. Ei sitikoissakaan harvinaista.

Yksi juurisyy on itse renkaat. Olen ajanut, kokeillut viimeisimpiä rengasmalleja misukalta ja GY:ltä. Ei helkutti, mitä meteliä, C5II 2007. Seuraavat kumit, halpikset, Radar RPX-800, menee hissukseen ja ovat B.B-luokan kumit, koossa 215/55-16.

Juuri laitettu uudet 245/45 R18 Landsailit alle ja ei tuo ajoittain esiintyvä runkoääni tms. muuttunut miksikään vrt. kitkarenkaat jotka oli alla aiemmin.

Totta toinen puoli. Ostin sulta ne C5II:n alla äänekkäänä pitäneesi uudenkarheat energyt ja totta, oli pettymys myös yklöskoppaisessa, mutta C4GP:n alla erittäin hyvät ja hiljaiset. Siitä pois otetut kuluneet 215/55R17 korean ihmeet taas toimi paremmin ja myös hiljaisemmin ykköskoppaisessa. Eli renkaiden osalta varmaan on kyse renkaan soimisesta ja sen taajuuden suhteesta johonkin ripustuksen moodiin.
Toki jarrujen laahaaminen johtuu useimmiten satuloiden juttumisesta, mutta on outoa että ne jumittaisi yhtä aikaa joka kulmassa, välillä, välillä ei. Perinteisessä hydejarrussa venttiilin vuoto selittäisi jutun. Tässä olen miettinyt, että onko näissä kuivatustoiminto joka mahdollisesti tulkitsee omiaan sateen määrästä? Merkittävää kulutuksen vaihtelua en ole havainnut.

Voisikohan yksi syy olla hydejousituksessa. Nesteethän johtavat hyvin ääntä, värähtelyjä. Putkiin vaimentimia, ohjausputkien tapaan? Havaittu myös esim. Nokian renkaiden sointitaipumus. Sellainen hieman kuin ontosta tilasta tuleva sointi. Ohuet kyljet, jne. Joissakin muunmerkkisissä renkaissa on ainakin ollut sisäpinnalla meluvaimennuskerros.

Minulla on X7 rautajousilla ja manuaali laatikolla ajettu 170t vaihteisto ulisee sitten kuuluu hurina kuin pyörän laakeri olisi rikki.Katsastettu viime maanantaina ja katsastaja sanoi että laakerit on ehjät.Tuskinpa ääni tulee jousituksesta tai laakereista.

Vaihdapa toosaan GL-5 -öljyt. Jos merkillä väliä, niin Motox….. Niin hiljeni xantian toosa ulinoistaan. Tosin joskus aiemmin toosassa RVS:ää ollut. Se ei paljon auttanut.

Kaikki hyviä pointteja, mutta jokin yhteinen tekijä on tuolle akselistorakenteelle olemassa. Apurungon alempi haarukka on kannatettu (noin 20 lattaraudalla) etuosastaan korissa kiinni olevaan ylempään kannakehaarukkaan (alumiiniset törmäysvuöhykkeet). Kannakkeessa on ohut pusla ja nailoni, joka voisi johtaa äänen auton runkoon. Kun ääni pääsee runkoon, niin se etenee 1235 km/h nopeudella korvien kuultavaksi.

Otin kannakkeen irti ja suoritetaan joku päivä ajossa, kun kannake taas kiinni, niin käyrät päällekkäin. Äänien tutkiminen vertaamalla samoissa olosuhteissa eri autoja tuo erot esille, mittari kertoo äänenpäineen, mutta jotkut autovalmistajat osaavat tehdä melun miellyttäväksi ja samalla säästävät kaikessa varoen auton painon lisääntymistä äänieristeistä.
Tuota noin, Suomen kallein 245/45-18 renkailla oleva C6, varustettuna Michelin Primacy 3 renkailla pääsee ensi viikolla referenssiksi.

Itsellä nyt kolmas X7, toinen Tourer ja hiljaisuutta etsin lisää ...

Rengasmelua tuo häiriö on ja tulee kulutuspinnan tiekosketuksesta - sen huomaa asvalttipaikakuksissa, jossa ajoneuvo menee sihisten.

Oletteko tehneet vertailevaa tutkimusta renkaiden ilmoitettujen melutasojen ja omien melukokemusten välillä? Tokavika, Tourer, oli ostettaessa kitkarenkain, kevään tullessa vaihdoin alle muistaakseni Continentalin kesärenkaat ja melu nousi. Nyt viimeisessä Tourerissa on Pirellin P7 ja tuntuu että on hiljaisempi. Juttelin joskus erään ranskalaisen rengassuunnittelijan kanssa ja totesi, että autovalmistajalla on sanansa sanottavana rengaskehitykseen - siksi kiinnostaisi patonkilaisten ranskalaisten renkaiden kokemukset.

Keskustelu tuntuu pyörivän etupään alueella. Jos/koska? kyse on resonanssista, niin miksi koko takapään äänien välittyminen koriin on keskustelusta ulkona? Kuinka varmoja olette siitä, että nimenomaan etupään tuenta on syypää?

Hmm... jäin pohtimaan tuota nesteen välittämää ääntä jollain 100 - 200 Hz:n taajuudella. Äänen nopeus näyttäisi olevan teräksessä ja alumiinissa n 5 km/s, vedessä 1,4 km/s. Mulle nesteessä etenevän äänen hitaus enteilee parempaa vaimennusta. Teräs ja alumiini kun jäävät soimaan, nesteet eivät vaan vaimentavat iskun nopeasti. Siksi suhtaudun epäillen neste-kaasu-jousituksessa oleviin juurisyihin. Niin, hydraulinestehän välittää mekaanisesti vain nopeat iskut vaimenninkuristukseen, hitaat ilmiöt menevät kaasukalvoon - eikö totta?

jatketaanpa meluntappotalkoita!

Risto

Aini, kun olette mitanneet spektriä, oletteko katsoneet äänen cepstriä eli löytyiskö juurisyy sillä?

Ennen renkaiden suurin melu tuli pintakuvioinnin soinnista. Siitä on päästy eroon tietokoneiden kuvio-optimoinnilla. Nyt kuuluu läpi tuo TCR joka toki ollut ennenkin mutta renkaiden kasvaessa taajuudet laskeneet ja nähtävästi lähentyneet tien pinnan karheudesta tulevia herätteitä. Varmasti on hyvin yksilöllistä mikä rengas toimii missäkin autossa ja lehtien testit pätevät pääsääntöisesti vain testiautossa.

Paukuttelin ilman rengasta äänekkäämpää napaa ja totesin että ainoa selvästi soiva osa on jarrukilpi. Rämpyttelin sitä ja totesin sen soivan 193 Hz alaosaltaan. On kolmella pultilla ja kiinnityspisteiden väliset levylämiskät soi. Ylempi tässä tapauksessa noin 460 hz. Tämä vasemman puoleinen oli huomattavasti ruostuneempi kuin oikea ja siten kevyempi. Uutena ollut taajuudeltaan ylempi sillä jäykkyys kasvaa nopeammin kuin massa kun levy paksunee. Hitsailin irroitettuun kilpeen hieman jäykkäreitä yritys ja erehdys menetelmällä (todettakoon välissä että en esittele sitä tässä kuvin..) ja sain lopulta levyn soimaan niin että 200 hz alueelle tuli noin 20hz levyinen kuoppa. Koeajosta on hyviä ja huonoja uutisia. Äänimaailma kuulosti rauhallisemmalta jo pihatiellä ja maantiellä sivistyneemmältä, vas ja oikean välillä ei ollut niin selvää eroa enää urapaikkausten yli ajettaessa. Mutta 200 Hz TCR erottui vielä spektrissä, ehkä alempana mutta kuitenkin selvästi. Toisaalta nämä -11 paistetut P7:at alkaa olla jo sakkokunnossa, joten siihen nähden melu ok.., mutta jokin muu siellä viellä kummittelee..
ps. Tuon kilven voi myös kiristää monella tapaa, etenkin keskiruuvin jolloin taajuudet hieman muuttuu. Vaikutusta voi testata ottamalla pois keskimmäisen jolloin taajuus putoaa muutamamaan kymmeneen hertsiin.

Sen verran edennyt tämä projekti, että vaihdoin keväällä oikean puolen olkavarren paketilla joka sisälsi uuden alapallon ja pyöränlaakerin. Melu melkein poistui, ero oli iso. Mutta nyt huomaa hauskasti näiden sileiden urapaikkausten yli ajettaessa että tämä oikea puoli on hämmästyvvän hiljainen eikä juuri muutu karhean ja sileän välillä. Nyt vasen on selvästi ääntävä mitä ennen pidin hyvänä tai parempana. Tarkoitus on purkaa tuo vanha ja tutkia syy. Pyöränlaakeri ainakin tuntuu hyvältä käsin pyöritellessä. Vahvin epäilys on tuon alapallon pieni kallistusvara. Ei tunnu väljältä. Onko tarvike jossa väärä laakeri, vai onko laakerin aksiaalivälys kasvanut ja jotekin asettunut sen kuori lähemmäs olkatuen pohjaa? Tällöin tien karheus ym värinät voisi ehkä johtua paremmin runkoon? Mutta miksi ne menisi alayuvarren ja kumien kautta jos kuitenkin renkaasta siirtyvät napaan ja muutakinnkautta runkoon?

Hyvähyvä. Tähän liittyen sellainen kokemus että tilapäisvararenkaalla ajessa tuo jurinan määrä nousee infernaaliseksi. Luulin jo että rikkoessani renkaan kanttikiveen hajosi jotain myös pyöränripustuksesta. Kun sain normaalin vanteen ja renkaan takaisin alle, melu pieneni "normaaliksi". Ilmeisesti tuo minikokoinen vararengas on todella kova ja taitaahan siinä olla rengaspainekin melko korkea.

Oliko tolle olkavarsipaketille varaosanumeroa / linkkiä mistä ton saa järkihintaan?

Lyhyt kommentti aiheeseen.. edelleen karmeata toi meteli kuutosessa .. pitkästä aikaa kun ulkoilutin tänään niin peltoreita tarvii. Tiedä sitten onko tuossa omassa väärät alapallot vai mistä tuo ääni tulee mutta paljon pahempi kuin enempi ajetussa vitosessa .. renkailla toki osansa aiheeseen mutta siis surkein sitikka tuossa suhteessa tähänastisista.. (Täytyy nuo alapallot tarkistaa jahka innostui/kerkiää) mutta voiko olla jos vanhassa olkavarressa ”uusi ”(malli) nivel niin tulee kaikki jurina koriin ja kapiiniin? Vai vetarin tukilaakeri esim?

Halvemmissa se laakerityyppi saattaa olla eri kuin alkuperäisessä. Voi aiheuttaa asioita tai sitten ei aiheuta.

En nyt ole vielä kirkossa valmis tuota kuuluttamaan vaikka aisthavainnot puolest puhuvatkin. Ongelma on että miksi? Ja vaikka olisi väärä tai väljä nivel, niin se ei vastaa mielestäni kysymykseen miksi. Tuota tänään kuulostelin kun vaihdoin alle uudrt primacyt ja autohan kuulosti ja tuntui melkein ylelliseltä muuten, mutta se vaihtamaton vasen puoli äänteli. Nyt ääntä pääsi hiljaisilla renkailla kuuntelemaan ja en kyllä sanoisi että se on varsinaisesti sen seurausta että tien karheuksien ääni johtuu runkoon. Ennemmikin sanoisin että äänen lahde on se nivel itse ja se alkaa kolisemaan tiestä tulevasta herätteestä/tärinästä niin että jokin metallipari välyksen yli kolkattaa sellaisella taajuudella että kuulostaa jyrinältä. Tämä olisi selkeä jos taajuus miuttuisi nopeuden mukaan, mutta ei. Eli jokin siinä täytyy värähdellä sillä noin 200 hz ominaistaajudella ja laajakaistainen tien värinä sitten herättää sen. Motonetin olkavarren laitoin. Ei jostain syystä ja tarjoa sitä omaan c5:een mutta se 407 pösön on käypänen. Noita niveliä on mallin alkutaipaleella tehty tarvikkeina tosi huonoja. Tuossahan kuuluu alapallona olla SKF:n Carb laskeri joka on eräänlainen tynnyrirullalaakeri ja salli myös kulmavirhettä. Tarvikeosissa on kuulemma ollut niin tavallisia rullalaakereita kuin kuulalaakereita jotka ei salli kulmavirhettä.

Nii tuossa kuutosessa on vanhemman mallinen olkaakseli ja mitä artikkelin tiskillä katseltiin siihen ja uudempaan kuuluvaa alapalloa niin eroa on. Ja tuohon kuutoseen ne on jo papereiden mukaan vaihdettu hiljattain . Ja voisi siis olla että siellä uudemman mallinen tai ”huono” tarvike paikallaan .
Ja jos ymmärsin oikein niin osa tarvikkeista myydään molempiin sopivina. Mutta originellit siis eri numerolla ja erilaisia .
Vitoseen vaihdoin kanssa silloin alkuvuonna koko olka akselin kun pyörän laakeri oli huonona. (Motonetin)
Ja siis tuo vitosen olkaakseli on sama kuin uudempien kutosten.
Ja tuo kutonen voisi olla koekuunneltavissa ensviikon lopulla...

Em. C5II:n rengasmelu poistui liki tyystin renkailla Radar rpx800, nimenomaan koko 215/55-16, siis alkuperäiskoko. Syy tähän rengasvalintaan oli edelliset samanlaiset käytetyssä olleet. Muut syyt: Renkaat ovat BB, tässä koossa vain?