Mahtaisikohan tästä tunteitakin ellei kuumentavasta, niin aikakin lämmittävästä aiheesta saada faktoihin perustuvaa keskustelua aikaiseksi?

Jos lämmityslaitteen on tuotettava tietty lämpöteho matkustamon lämpötilan pitämiseksi miellyttävänä tai edes siedettävänä, niin tehoon vaikuttavat:
Ilman tilavuusvirta ja lämpötila.
Tilavuusvirtaan vaikuttavat puhaltimen teho ja ilmakanaviston virtausvastus.
Ilman lämpötilaan vaikuttavat kennoon tulevan jäähdytysnesteen lämpötila ja tilavuusvirta sekä kennon lämmönsiirtokyky.
Kennon lämmönsiirtokykyyn vaikuttavat kennon materiaali ja lämmönsiirtopinta-ala.

Kennon materiaaleista kuparin lämmönjohtavuus on noin kaksinkertainen alumiiniin verrattuna, mutta messingin vain puolet alumiinista.
Onko kuparikenno oikeasti kuparia vai sittenkin messinkiä?

Ainakin oma kennoni on oikeasti kuparia ja se painaa selvästi enemmän kuin tuo alkuperäinen alumiininen kenno. Kuparikennolla sisään tulevan ilman lämpötila on kuumimmalla asetuksella reilut parikymmentä astetta lämpimämpää ulkolämpötilan ollessa n. 0 celciusta ja moottorin lämmön ollessa mittarin mukaan 90 celciusta.

Kuparia oli minunkin kenno. Liitokset oli tinalla ja messingillä juotettu. Ripojen määrä tuplat alukennoon nähden eli tilvavuusvirta varmuudella isompi kuin alukennossa.
Alukennolla kun mittasin ilman lämpöä suuttimesta (ulkoilma noin pari astetta pakkasta) niin suuttimesta tuli 45 astetta. Kuparikenno sisään ja uusi mittaus ja tulos oli 70 astetta.
Moottorin lämpö oli molemmissa tapauksissa noin 90 astetta ja ulkolämpö sama. Tämä oli CX:n II koppa jonka ilmankierto kylläkin on hyvin paljon huonompi keskikonsolissa kuin I -kopassa. Ykköskoppaisen systeemistä tulee selkeästi paremmin ilmaa. Minulla on olleet II-kopat ovat kaikki olleett huonon ja surkean rajamailla tuon ilmantuoton kanssa. Tämä on kovin hassua silllä ykköskopan puhallin on ihan sama kama mutta jostain syystä II-kopan läppäsysteemit ovat täysin epärealistisesti toteutettu jotta ilmaa tulis paljon.

Tällaiselta näyttää orkkis ja kupari: http://i638.photobucket.com/albums/uu10 ... kennot.jpg

Amuliiniversiossa on todella vähän ripoja.

Nyt tulee tyhmä kysymys. mistäs te näitä kuparikennoja hommaatte? Syylari liikkeistä vai mistä? kysymys kuuluu kategoriaan yleinen sivistys

Vastaus löytyy tuolta: http://www.sitruunapatonki.fi/forum/viewtopic.php?f=9&t=6868&hilit=cx+kuparikenno&start=50

Tästä on nyt sitten ihan turha kenenkään hengittää palkokasvin siemeniä, mutta ilmeisesti samasta kennosta kyse:




Kuva jokatapauksessa kertoo paljon kennojen erosta ja pelkästään materiaalierosta ei tehoero johdu, vaan rakenteella on luultavasti suurempi merkitys.

"Näinhän nuo kaikki syylärityyppiset jutut taidetaan valmistaa." Eli tuo lause lienee jäänyt vuonna -10 kesken. Aina syylärimatsku jonkin verran saostetaan sinkillä (kauppanimi seoksella lienee Tompac).
Isäni oli aikoinaan Outokummussa duunissa ja siellä kaikki syylärimatsku vientiin saostettiin sinkillä. Se kait toi enemmän ryhtiä veltolle kuparille. Puhdas kuparihan ei juuri pysy ryhdissä.

Riittävän suuri määrä sinkkiä tekee kupariseoksesta kullan väristä. Tuossa mun kennossa itseasiassa näkyy varsinaista messinkiä vain juotoskohdissa. Rakentajasta en tiedä siellä päädyt ovat selkesti juotettu tina/lyijyseoksella.

Rakenteella on totta kai myös valtava merkitys koska poikittaiset johdinrivat lisäävät lämpöä luovuttavaa pinta-alaa. Alumiinikennossa 10-11 ripaa ja kuparikennossa noin 24 ripaa.

lisää puhallusta CX:ään saa käymällä läpi esim nämä (kakkossarjalainen)
http://www.citdoks.de/Bilder/418/CX_S2_Geblaese.pdf

Mittasin äsken BAT:n lämmöt keskeltä ja ikkunan suuttimesta.
Ulkona +1 ja moottorivesi 90 astetta ja keskeltä tuli parhaimillaan 80 asteista ilmaa mutta ei todellakaan kovaa. Lämpötila kyllä yllätti eli tässä ei olla sitä kevyintä alukennoa.

Muuten, tuo Citriquen bullen sivun 1 kohta 4 (optional) on kiintoisa ja fiksu. Siihen vaan sitten kandee rakentaa läppä jotta sen voi sulkea myös.