Amerikan vehkeisiin, jos siellä oikeasti oltaisiin ja vehkeitä sais samaan rahaan niin kyllähän joku Fordin F-sarjasta olis lyömätön kakkosauto, täkäläisillä hinnoilla pitää vähän tarkemmin miettiä, mukavuutta pitäisi saada, ja kohtuuhinnalla, kahta joutuu pitämään, ei pakkosti tosin mut kun pihaan mahtuu

Kerrankin osas beetta asian ytimeen tänks

Vaikea sanoa missä oltaisiin jos Citroenilla olisi ollut mahdollisuus jatkaa aloittamallaan polulla ilman PSA:n konsernimääräyksiä? CX oli mielestäni viimeinen oikea Sitikka vaikka sitäkin saman katon alla ollut kilpailija pääsi dissaamaan. Activa on kuin pilvenraosta pilkahtava auringon viime säde ennen kaiken peittämää harmautta tai asvaltin läpi puskeva korsi joka joutui liiskatuksi.. Joustovarat ja reilu vaimennus on kaiken A ja O. Valitettavasti reilu vaimennus aiheuttaa terävissä pintakovuutta. Joustovaroista en ole löytänyt paljoa dataa mutta muistan mitanneeni CX kakkossarjalaisesta ylä ja -ala-asentojen eroksi 20 cm ja jossain -60 luvun koeajoartikkelissa vastaava ero D-mallille oli 19 cm? Näistä olisi kiva tehdä listaa mittaamalla? CX -Douvriniakaan en mollaisi kauheasti, kestäviä sitkeitä pelejä paremmalla taloudellisuudella ja ennenkaikkea jousitusmukavuus parempi niissä! Jos vanhaa M25 Gti:ei olisi tekohengitetty vaan annettu Rellun parhaat koneet sitikalle, niin CX olisi ollut varsin kilpailukykyinen.
Riittävän pitkäliikkeinen jousitus C6&Activa tekniikalla olisi hyvin mielenkiintoinen!
Vielä mitä pintakovuuden negatiiviseen/laaduttomaan fiiliksen tulee, niin sillä tasolla kuin sitä esiintyy esim CX:ssä, niin se ei vaikuta matkaväsymykseen. Esim. Meidän hdi picasso tuntuu äkkiseltään varsin pehmeältä mutta jostain syystä sillä ei jaksa ajaa montaa sataa km putkeen siinä kun CX:n puikoissa tulee lähinnä nälkä tai pitää tankata? Yksi selvä ero on jousituksen ominaistaajuudessa. Kun piirtää pysty g-käyrää em kukkineilla samalta reitiltä, niin max amplitudit ei juuri eroa, mutta picasson liikkeet sisältää paljon yli 1,5 Hz heiluntaa jonka sisuskalut erottaa. Cx ja (Xm:kin hyvällä tiellä) eroaa sillain että jatkuvaa selkeäamplitudista heiluntaa näkyy täysin tasaisen tuntuisella tiellä, mutta mitään ei tunnu vatsanpohjassa? Ehkä syy on se että em heilunta tapahtuu välillä 0.5-1 Hz? Sinänsä pieni ero, mutta oma vatsa ainakin tuntee ne picasson heilahdukset jotka ruudulla erottuu, mutta ei matalampitaajuisia?

Tuo todellisten joustovarojen mittaus eri malleista olisi hyvin kiinnostavaa, mutta valitettavan haastavaa. Mittaus jousituksen yläasennosta jousituksen ala-asentoonhan ei ole lähellekään koko totuus, pitäisi ottaa huomioon myös rajoitinkumien jousto ja renkaiden jousto. Joustohan jatkuu tyypillisesti g-voimaa lisättäessä siihen asti että auton pohja ottaa tiehen kiinni, ja rajoitinkumien omainaisuuksista riippuu että kuinka paljon tästä "ylimääräisestä" joustosta käytetään normaalioloissa.

Renkaista. DS:ssä vakiokokoinen rengas varmasti joustaa helposti 10cm sopivassa montussa, CX:ssäkin vakio(karvalakki)rengaskoolla ja oikealla rengaspaineella varmaankin 6-8cm. Mikä on renkaan kyljen jousto 19-tuuman vanteella varustetussa C5:ssä? Olisko 3-4 cm korkeintaan? Nämä ovat ihan suoraan sitä samaa "joustovaraa", ei se auton kori sinänsä tiedä sitä tuleeko jousto renkaasta vai tukivarsien liikkeestä, jos jotain niin renkaan jousto on pieni-inertiaisena parempi kuin tukivarsien sallima jousto.

Oma käsitykseni on että se niinsanottu "todellinen" joustovara eri malleissa, ns. all in eli niin renkaiden kuin rajoitinkumien jousto mukaanlaskettuna, olisi tällainen:

DS/SM: 30 cm
CX: 25 cm
Xantia/XM: 20 cm
C5/C6: 17 cm

Ja tämä on pelkkä korien kokema joustoliike. Mikä on sitten matkustajien eli ihmisten ja kyydissäolevien naisten kokema joustoliike? Tähän jakkaroiden rakenne vaikuttaa aivan olennaisesti, ja verratessa esimerkiksi C6:n kirkonpenkin joustovaraa DS:n penkin hurjaan, sohvamaiseen joustoon, havaitaan että sieltäkin tulee vielä lisää ainakin 10cm eri siihen minkälaista liikettä matkustajan perse tekee kuoppatiellä.

Todetaan vielä loppukaneettina, että 2cm ero joustoliikkeessä riittää aiheuttamaan sen että auto joko "rymähtää" hidastintöyssyn yli niin että hattu tippuu päästä, tai nielaisee töyssyn kuin sitä ei tiellä olisi ollutkaan. Se on pienestä kiinni.

Douvrin-CX muinaisilta, äärettömän kaukaisilta ajoilta ja oikean kokoisella renkailla:

Netistä löisin nyt jonkin testin jossa mainitaan CX:n maavaraksi 105-233 mikä ei paljoakaan ole...Totta että dynaamiset voimat rajoitinkumeille lisää liikettä ja korkeat renkaat kovastikkin. Tällä hetkellä ei ole käyvää Cx:ää mutta Xm:n etupäästä mittasin kahden puolen keskiarvona 16cm pyörältä ja xantiasta vain 11 cm!?

Mukavuuspainotteinen jousitus on ollut se pointti miksi olen pitänyt sitikkaa käyttöautona tai pidin tämän vuoden kesäkuuhun asti kunnes tuli uudemman hankita eteen.
2010 luvun sitikat ovat samaa kauraa kuin saksalaisetkin ajettavuudessa. Tosin käyttöautoksi valikoitui rellu. En näe mitään syytä pidättäytyä hampaat irvessä sitikoissa pelkästään merkin takia ei se niin ylivoimainen nykyään ole. Harrastus jatkuu vanhempien sitikoiden parissa mutta päivittäisen liikkumisen tarpeen voi muut merkit täyttää

Näinhän se on, Sitikalla ajaminen kannattaa, jos alla on oikea Sitikka ja se leijuu tiellä ilman, että tarvitsee vaivata päätä tai persettä kuoppien ja töyssyjen takia vaan voi keskittyä olennaiseen. Sellaista ei oikein muilla merkeillä ole, joten aika paljon muita ominaisuuksia voi vaihtaa pois matkustusmukavuuden takia. Sen sijaan, jos alla on sellainen Sitikka, joka jyskyttää kaikki epätasaisuudet matkustajille asti, niin automallin kokonaisuuden täytyy olla todella hyvä paketti, että kannattaa valita juuri Sitikka eikä joku paristakymmenestä muusta merkistä.

Kolmoskoppainen C5 on vielä kokematta, mutta kun se Cactus... Toivottavasti uskallan pidättäytyä koeajosta ainakin siihen asti, kunnes saavat sen uuden jousituksen siihen.

c5 ajokokemuksia yli 400tkm sama kulkuneuvo yli 11v alla
tehdasasennus pallot 280tkm jonka jälkeen vaihdettu storkilta tilatut comfortit
pehmeys sen saa c5 mutta teettää aluksi pientä hienosäätöä lentokorkeus pitää säätää hieman matalammalle ohjauskulmat tuonne arvoon -2-3mm haritukselle kallistuksenvakaajien luut uusiksi välystä ei saa olla renkaat norm 15 205 65
autossa norm jousitus ilman sport nappia
autossa takapaksissa aina yli 150kg tavaraa
takarenkaitten paine tuonne arvoon 2.8 eteen 2,5
tällä pystyy ajamaan rengas reunaviivassa omalla kaistalla peukalo etusormi otteella
hidaste töyssyt mitä ne on 40 alueella 40 ajettaessa ei sinne jarrupolkimelle tarvitse jalkaa viedä

verrokki h3+alustalla oleva bensa farkku saman ikäinen ei pääse samoihin kaarre ja mutkaominaisuuksiin kuin tuo pehmitetty versio
liian jäykkä ei pitoja

comfort alustaisella pystyy menemään mutkaasfaltillakin jopa 4pyöräluisussa omalla kaistalla autossa ei ole ajonhaittajärjestelmää
=kyllä c5 saa pehmeäjousisen ja ajettavan myös tehtyä

Oma kokemus noista uudemmista on että ei siellä kauheasti ole enää lisää ulosmitattavaa renkaiden joustossa ja pohjaanlyöntikumeissa (normaalien joustoliikeiden lisäksi).

Helppo kokeilla, auto ala-asentoon (tosin pohjaanlyöntikumitkin siinä painuu ainakin mekaanishydraulisissa) ei kauhean isoa koroketta tarvitse olla että kolahtaa? Vielä uudemmissa eli H3+ C5:ssa oli myös kokemus että putkirikkoisena melko sileälläkin tiellä piti ajaa todella hissukseen ettei pakoputki tms. raavi koko aikaa.

Jos olisi DS, niin mittaisin mahtuuko ala-asennossa heiluttamaan kakkosnelosta öljypohjan alla (korkeammassa suunnassa) ennen kuin yrittäisin ulosmitata +10 cm joustovarojen päälle.

Silleen ylä- ja ala-asennon välin mittaaminen on ihan asiaa että se mittaa ihan toistettavasti ainakin jotain ja ainakin esimerkiksi Xantiassa molemmat pohjaanlyöntikumitkin tulee ainakin osin huomioitua (yläasennossa paine puristaa niitä kasaan ja ala-asennossa auton massa makaa niiden päällä) (tietysti jos jotain on säädöissä rikki, niin tuloskin voi olla väärä).

Rajoitinkumit, ehjät sellaiset, eivät mene ihan lähellekään täyttä joustoaan auton pelkästään levätessä niiden päällä, sieltä pitää löytyä joustoa varmasti ainakin 2x kuormitukseen asti ilman että koko joustovara on käytetty. Toisaalta monet kuopat eivät ole koko auton levyisiä, niinpä joustovaraa ei voi tarkastella vain alimman maavaran kohtaan verraten, varsinkin kun se kohta harvoin on tarkasti akselin kohdalla.

Jos käytetään esimerkkinä ds:ää, niin se joustovara tulisi näkemykseni mukaan näin:

Yläasento-ala-asento = 20 cm
Ala-asennossa puslien normaali lisäjousto kuorman alla = 3 cm
Renkaan säteen pieneneminen kuorman alla = 4 cm
Renkaan säteen suureneminen keventyessä kuoppaan = 3 cm

Yhteensä 30cm. Saattaahan arvio jonkun sentin heittää, ei kuitenkaan viittä senttiä. Tämän mittaaminen on valitettavan vaikeaa, ehkä suurnopeuskamera ja kuoppainen tie auttaisi.

Keksiikö joku muuten selityksen miksi autovalmistajat eivät koskaan ilmoita joustovaroja?

Nyt taas otetaan ne foliohatut ja antennit pois päästä! Niillä rajoitinkumeilla ja renkailla ei ole todellisuudessa niiden joustojen kanssa mitään tekemistä, kun paikat ratkeaa ennen sitä. Koitettu on D Superilla, silloin kun oli vielä enemmän kusta päässä, kuin nykyään.

Testipaikka Toivakka, missä taidetaan vieläkin ajaa Neste rallin pätkiä. Vauhtia sen verran mitä vähänkään saa ja D Super kunnolla lentoon, jolloin heti selvisi, että ei tainnut olla hyvä idea! Tulee sitten aika nokalleen, vaikka ei hirvittävän korkealle kerinnyt. Katsastuksessa meille kaikille tainnut selvitä, miten hienosti hyde jousitus toimii, kun pyörät keventää ilmaan, aivan oikein, ei mitään jousia. Se öljypohja ottaa soraan kiinni ja aika moni muukin paikka.

Vauriot, tukivarret repesi rungosta, mutta kotiin tultiin, kun auto ala-asennossa ja paino painoi niitä runkoa vasten. Samoin käy GS ja CX!

Itse laitoin C3:seen Sachsin iskarit ja Stark-merkkiset alatukivarret. Alatukivarsissa on puslat, joissa ei ole niitä vakiona olevia kevennyskoloja ollenkaan ja iskarit ovat saksalaiseen malliin kunnon pintakovat. Nyt sain viimeinkin C3:sesta tehtyä ihan VW Polon tuntuisen ajokin alustalleen!

Kokeiltu on C5 H3 ja H3+ malleissa Comforteja, mielestäni ei tule hyvä, parempia vaihtoehtojakin löytyy. Comfortit eivät toimi liian jäykkien kallistuksenvakaajien kanssa.

Näin se on, 508 koeajettu takapenkiltä eikä meille ainakaan moista tai vastaavalla josituksella olevaa ranskalaista tule, mielenkiinnolla kyllä odotellaan mikä tuo citroënin tuleva uutuusjousitus on.

Luultavasti samasta syystä kuin ei ilmoiteta useimmiten moottoripyöristäkään: kukaan ei kuvittele niillä olevan olennaista merkitystä motocross-tai enduroradan ulkopuolella.

Mutta muistankohan väärin, että jonkun maastoauton joustovarat valmistaja olisi kuitenkin ilmoittanut?

Tuskinpa sieltä mitään mullistavaa ole tulossa. Siitä ei pääse että autot ovat jäykkiä jousitukseltaan ja tuskin psa mitään taikamattoa tuo markkinoille.
Kyllähän rautajousi maantiellä vakaasti menee, ei tarvi läheskään yhtä paljon ohjata maantiellä kuin hydelaitetta. Taajamassa sitten onkin päinvastainen tilanne ja taajamaan kaipaisi hydeä kun tiet ovat karmeassa kunnossa

Että korkeaprofiilisten renkaiden jousto osana jousituksen toimintaa on foliohattuhommaa? Ja esimerkkinä käytetään omaa tyhmyyttään rikottua autoa? Jep jep.

Tämä on kiinnostava teema. Onko muuten niin että ei-keskipallovehkeissä kallistuksenvakaajat ovat löysemmät kuin keskipalloisessa sisarmallissa?

C5 V6:seen aikanaan asennettiin ne comfort-pallot, ja se ei kyllä parantunut. Pintakovuus säilyi, lisäksi mukaan tuli se puolelta toiselle heiluminen yksipuoleisissa montuissa ihan häiritsevällä tasolla. Jäykkä kallistuksenvaimennin näet. Joustovarat kyllä sai helpommin loppumaan kuin vakiopallotuksella, se oikein rymähti alastullessa korokkeelta.

Monimutkaisten kokonaisuuksien hahmottaminen on useimmille ihmisille täysin mahdotonta. Yleisin suhtautumistapa oman käsityskyvyn ylittyessä lienee "muttakunminätiiän" hokeminen.

Niin tota hydeä möhköä eikä xanttua mikä oli omistuksessa tarviinnut ohjailla hirveesti meni sinne mihin käänsi, rautajousi vempuloita on kyllä tarvinnu ookailla yhtenään entiiä ovatko noi hydet rikki vai mitä?...........

En kiistä korkeaprofiilisten renkaiden jousto kykyä, mutta jos Citikasta ulosmitataan se ja rajoitinkumien kaikki jousto, sekä jousitus joka ei pysty suoriutumaan täydestä ulosjoustosta, kuin täydellisellä antautumisella, niin "minä itse" kokemuksella tiedän paikkojen repeävän.

Siellä tuli aika montaa autoa hypytettyä, niin ainoa joka tuhoutui oli ko. Citikka, kaikkien muiden alustat kesti, jopa hyvin.

Servicen mukaan 4 sylinterisissä bensoissa (I ja II koppaiset) samanlaiset kallistuksenvaimentimet oli kyseessä H3 tai H3+. V6:ssa on 1mm paksummat kallistuksenvaimentimet edessä ja takana kuin 4 sylinterisissä.

Kyllä mä vielä luotan siihen että kaupasta löytyy autoja joissa on mukava alustakin, jos PSA ei osaa moista tehdä niin niille se on vain yksi myyty auto vähemmän, tuonti on pudottanut noiden "parempien" vehkeiden hinnat aika pohjamutiin,työkaveri on kuolannut Touaregia, moisia saa suomestakin alle kympillä, jos ajatellaan että vähän uudemmasta Kiasta pitää maksaa sama

Piti oikein käydä tekemässä tieteellinen testi miten kumi joustaa. Tässä tapauksessa on kumin tuoma lisäjoustomatka sisään 32mm ja ulos noin 8mm. Pahoittelen alun turhaa veivausta.

Eli siis tämä tapahtuma hidastettuna ja renkaan tasolta kuvattuna:
https://youtu.be/k4nJO6qXDE0

Ja tässä siis itse renkaan jousto, kameramies vie h-hetkellä kuvakulman renkaaseen:
https://youtu.be/JdqBiD3Pe8A

Joskus oli suunnitelmissa kokeilla miten xantia käyttäytyy syheröisellä jääradalla toinen koiranluu irrotettuna korkeussäätö on kuitenkin sen verran hidas ettei ihan päättömäksi luulisi tulevan. Olis kyllä var.an tullut turhan kiikkerä ja takapää olisi kuitenkin jäänyt jäykemmäksi. Olis sillä voinut silti ripeämmin voinut mutkasta ulos päästä, mutta kun oli muutenkin turhan iso ja raskas auto siihen leikkiin...