Heureka, ilmakumirengas joustaa, nyt jään odottamaan tietoa, jos painetta siellä renkaassa nostetaan kilo, niin miten sitten reagoi?

Pitääkö yhteenvetona todeta, että 60 luvulla Citroen ollut todellinen edelläkävijä jousituksen suhteen, kun suurimmalla osalla oli vielä lehtijouset takana? Järjestelmä oli kuitenkin kovin epäluotettava vuotojen suhteen ja aiheutti monen sen aikaisen Citikan ennenaikaisen kuoleman.
Saatiin kuitenkin ajan saatossa materiaalien kehittyessä toimintavarmemmaksi. Onko kuitenkin jo aika ajanut ohi koko järjestelmästä kalliiden valmistus kustannusten ja myöhemmin korjausten vuoksi?

Sitä ei varmasti kukaan kiellä, että tietyissä olosuhteissa mukavuus on todella hyvä, mutta se on aika kapea skaala, missä näin toimii ja kuitenkin auton jousituksen ja iskunvaimennuksen pitäisi toimia hyvinkin vaihtelevissa olosuhteissa.

Citikka ihmiset tuntuvat suhtautuvan todella suurella tunteella hydrauliseen jousitukseen ja se sopii minulle. Käykää kuitenkin joskus salaa pimeässä kokeilemassa jotain muuta, niin että kukaan ei näe, saatatte yllättyä.

Itse olen ajanut nyt noin 15v pääsääntöisesti ilmajousitetulla, niin OK, mutta on parempiakin. Perheessä oli 10v sitten uusi Golf Gti 2.0 DSG paremmalla puoliskolla ja joillakin autoilla ajaneena luokittelen vieläkin alustaltaan omaan TOP 10:n listaan, mutta kuka tykkää mistäkin?

Niillähän on todella suuri merkitys, toivottavasti tulkitsen oikein että "kukaan ei kuvittele niillä olevan..." eli yleisporukka ei käsitä mitä väliä sillä voisi olla.

Itse kyseenalaistan esimerkiksi ohjauspyörän kierroksien ilmoituksen. Se on täysin absurdi luku, koska auton kääntöympyrä vaikuttaa siihen miten paljon auto "yhdellä kierroksella" kääntyy. Esimerkiksi C5:n ohjaus ei olisi kovinkaan nopea vaikka se olisi 2.2 kierrosta laidasta laitaan, kun renkaat kääntyvät niin vähän. Sen sijaan SM:n ohjaus olisi nopsa vielä 2.8 kierroksellakin, kas kun kumit kääntyvät melkein linkkuun.

Muistan muutaman autovalmistajan kyllä kehuneen "long suspension travelia" vielä 90-luvulla. Subaru SVX:n koulutusvideossa jälleenmyyjille tämä myyntiargumentti mainittiin ja kehotettiin sitä painottamaan asiakkaille. Senttilukemia en muista koskaan sedan-autolle ilmoitetun.

Makuja on monia sanoi musti kun muniaan nuoli

Joillain ajanut ja joissain ollut kyydissä, joku neloskorihan on aivan kälyinen laite, vitoskori menee mut hiton meluisa, 6-GTi:n kyydissä ollut ja aivan järkyttävä laite, löytää kuoppia tuliterältä asfaltiltakin, viimeisin korimalli ei ainakaan vakioalustalla tuntunut ollenkaan pahalta, xantian pituinen, tosin kapeampi mut riittävät tilat, vielä kun olis toimivia moottoreita ja automaatti

Saman pelin saa tosin Seatilta tyylikkäämpänä versiona, tarjonta vaan kun tuppaa olemaan jotain 1.2TSi:tä niin ei kiitos.

"Tuliteräasfaltti" vaikuttaa usein vain lapiolla tasoitetulta......Sen huomaa hyväjousitetussa sitikassakin.

"ja itse olen huomannut jo CX:n ja XM:nkin välillä joustomatkan lyhenemisen, siinä mistä CX:llä mennään yli pehmeästi heilahtaen, XM:ssä loppuu joustot kesken, pehmeästi mennään vain siihen asti, kun pohjaanlyöntikumit tulee vastaan..."

Melko näin ja Jekkerin tien tasaantumisen en pysty yhtymään, koska, ajoin tänään Nilsiästä Jäkhamiin ja heitot olivat välillä todella hämmentäviä. Ennen vanhaan pientä nypytystä oli paljon, nyt vain ihan saatanallisia yllätysnotkoja.

mitäs cikatti minun kotikylälläni kävi puuhailemassa . et kai vaan tahkolla kolopalloo mätkimässä

Tänä aamuna juuri mietin, että KAIKKI ajamani sitikat ovat olleet hydejä. Siispä en edes tiedä, miltä rautajousinen Citroen tuntuu. Mutta aina, kun ajaa päivän pösöllä tai mazdalla, niin sen jälkeen omalla XM:llä kulku on yhtä juhlaa .

Kyä tökkii kun luulin et toi mehujousi femma on mukava, mutku luin kettinkin on pintakova lyhyet joustoliikkeet jne mukavat 13v ajeltua muuttu ikäviks...

On se vielä mukava, jos käyt vertaamassa kokeeksi jotain Golfia tai Avensista...

Mieleen muistui tapaus kolmen vuoden takaa, kun ajeltiin vuokra-Touranilla pitkin Kyproksen teitä. Siinä sitten kun tuli pyyhkäistyä vallan hyvältä asvalttitieltä levähdyspaikalle, jossa oli noin kymmensenttinen pudotus soralle, niin välittömästi pudotuksen jälkeen kuului kolmannelta penkkiriviltä kolmevuotiaan heleä ääni: "tyhmä auto, ei tässä oo jousia"...


Kuvassa näkyvä pienimmäinen tuon leukaili, myöskin kuvassa näkyvän ajopelin jousituksesta. Ja kuvassa näkyy myös tienpinta mistä se palaute tuli. Liekö sitten tullut opetettua jälkikasvu "liian" hyvälle, kun pääasiassa ovat saaneet kulkea satunnaisia poikkeuksia lukuunottamatta Xm, Sm ja Dyane -kyydeillä..?

Oli Volvo V60 vuokralla viikonlopun, kun Sitikka on vihdoin ansaitsemallaan tallilomalla ja piti käydä reissussa. Eniten tietysti kiinnitin huomiota Volvon mukavuuteen:

+ Volvo meni isoista töyssyistä ja kuopista jopa hallitummin kuin pehmotettu C5:ni, joka pompauttaa jouston jälkeen auton ärhäkämmin ylös ja antaa auton jysähtää syvemmälle kuoppaan; C5:ni 15" renkaita isommat rinkulat saattoivat auttaa tässä
+ Mukulakivillä meni yllättävän hyvin, mutta ei kuitenkaan ihan niin mukavasti kuin C5

- Pienet töyssyt ja kuopat jysähtävät ikävästi matkustamoon ja näitä on joka paikassa, raitiovaunukiskojen ylityksissä ja asvalttipaikkojen reunoilla yms, ja mukulakiviosuuksilla, kun itse tien pohja kumpuilee kivien alla
- Jousitus nypyttää moottoritiellä pienissä epätasaisuuksissa siinä, missä C5 menee kelluvan pehmeästi: niska jytkytti koko ajan ylös/alas ja eteen/taakse. Matkustusmukavuus on kamala, C5:ssa istuu tunti tolkulla ilman, että keho väsyy

Kaikenkaikkiaan epämukava, vaikka ei yhtä kova kuin esimerkiksi Skoda Superb, jonka kovuudesta yllätyin myös. Mä luulin, että Volvolla olis vielä jonkinlaisia pyrkimyksiä matkustusmukavuuteen, mutta ei taida 60-sarjalainen vielä yltää executive-tason kyytiin. Eipä yhtään harmita, että oma C5 saa nyt vähän uutta osaa alle ja kohta pääsee sillä taas ajelemaan... Sitten, kun harmittaa C5:n pintakovuus liikaa kannattaa käydä koeajolla jollain muulla autolla.

(Edit: epämääräisiä ei-jousitusmukavuuteen liittyviä valituksen aiheita: korkea rengasmelu yllätti, älyttömän pieni takakontti, mulla otti pää kattoon kiinni, vaikka istuin oli alimmassa asennossa, oikeaa jalkaa hiersi keskikonsolin terävään reunaan, kova penkki, en muistanutkaan enää, miten turhauttavaa on vaihtaa vaihteita käsin, start&stop on perseestä ja se piti kytkeä joka kerta pois päältä, kun käynnisti auton)

Taas, kun paremmin muistelee, niin pitää perua puheitani .
Velipojalla oli Berlingo useita vuosia, alkaen (kai) loppuvuodesta -95. Ainakin kerran sen koeajoin, siis n. 20,5 vuotta sitten...

Valmistus alkoi vasta vuotta myöhemmin, joten vm-97 taitaa olla eka mahdollinen.

Kiitos korjauksesta. Auto oli kuitenkin (lähes) ensimmäisiä Suomeen tuotuja, viininpunainen ja vapari-diesel. En ollut nähnyt edes kuvia Berlingosta sitä ennen. Ulkomuoto oli siis jo lähes järkytys . Ainoa, mitä muistan koeajosta, oli pysty istuma-asento, uuden auton "jämäkkyys", ja oleus lähempänä paketti-, kuin henkilöautoa...

Ja vielä toinen korjaus pätkivään muistiini:

Ajoin ajokortin kesällä -75. (tämä on varma tieto ). Samana syksynä saimme tehtäväksi muuttaa kaverini isän firman varaston uuteen paikkaan. Käytössämme oli kaksi pakettiautoa: Mercedes, joka luullakseni oli suoraan Hanomag-seuraaja, ja aaltopelti-Citroen. Mersu oli varmasti kauhein ikinä ajamistani autoista. Citroen taas oli, erikoisesta ulkonäöstään huolimatta, aikalaisekseen todella hyvä ajaa .Ensimmäinen ajamani sitikka.

Kuten edellä on sanottu, jos se sitikka alkaa tökkiä niin käykää koeajolla jollain muulla kikottimella. Berline koppanen xantia kun alkoi käydä ahtaaksi niin saatiin rouvan kanssa päihimme että mites tommonen PT Cruiser rysleri? Aikaisempi kokemus oli ryslerin stratuksesta ja tykkättiin siitä kovasti. No ahdashan se pt oli ja jestas miten jäykkä alusta ja vähissä oli joustot. Xantia tuntui erittäinkin exclusivelta sen jälkeen. Ja 9-5 Aerolla ajeleva kaveri kadehti C5:n H3+ alustaa ja minä Saabin tehoja ja kivasti toimivaa 4-lovista automaattia

Ja taas jos palaamme sieltä 40v takaa tähän päivään, niin kuinka Mersun Vito/Sprinter, ovatko vieläkin yhtä kauheita?
70 luvun lopulla oikeastaan ainoa paketti-auto, mitä meillä myytiin oli Transit ja se oli todella kauhea, mutta niin vaan niitä myytiin, taisi hinta ratkaista?
-78 tulivat ensimmäiset Hi-Ace dieselit ja hämmästys oli valtava, kun löytyi meidän olosuhteisiin kuljetin, joka lähti yli -20 asteen pakkasesta käyntiin. Ei sekään huippu hyvä ajettava ollut, mutta kuluttajalle oli kuitenkin tärkeintä saada tavara toimitettua, silloin kun oli luvattu.

Luulen myyneeni Suomessa viimeisen uuden Citroen HY:n -81, vielä semmoinen pitkä "patonki"! En muista mihin käyttöön meni, mutta auto oli seissyt 5v Hangon vapaasatamassa ja ei oikein tuntunut sopivan rekkaan, joten kävin ajamalla hakemassa sen sieltä.
Oma kokemukseni oli, etten ollut ikinä ajanut yhtä kauhealla autolla, joten näin ne mielipiteet voivat olla erilaisia! En tiedä ovatko suomalaiset kuluttajat vaan niin yksinkertaisia, verrattuna Citroen ihmisiin, että eivät edes tiedä mikä on hyvä ja huono?

Saatan vielä tänään kertoa, miksi meinaan purkaa -03 mallisen C5 Breakin, jolla eilen ajanut 400km, joka toimii täysin moitteettomasti lukuunottamatta tätä maailman hienointa jousitusta ja siitä mukavuudesta oli hyvin vähän jäljellä, kun perä viisti maata!

PS: Tämä mainittu HY tuli ensimmäiseen takuukorjaukseen, kun katon vesikourut olivat ruostuneet puhki ja vuosi kuin kastelukannu ja yksi Transitin omistaja kertoi, kun oli vaihdattelemassa autoaan uuteen Hi-Ace:n, että oli vienyt Transittinsa juhannuksena riippakoivun alle varjoon ja auto oli luullut talven tulleen, eikä suostunut lähtemään käymään!

Vasta ajokortin saaneena kokemukseni eri autoista olivat äärimmäisen vähäisiä. Pakettiautoja en ollut aikaisemmin ajanut. Tarkoitin, että MINUN ensikokemuksena Citroen HY tuntui selvästi Hanomag-Mersua paremmalta .

Viimeksi tähän ketjuun 1 sivulle kirjoittaneena minulla oli vielä Xantia break. Nyt C5 Break.
Taidan olla pervo, mutta kyllä toi mulle kelpaa. Maantiellä rauhallisella ajolla menee ihan kivasti. Sitä samaa ison auton tuntua ja pehmeää keinahtelua, josta tykkäsin jo D mallilla nuorena miehenä.
Onhan tossa huonojakin puolia. Varsinkin kaupunki oloissa iso sämpylä pienimmällä koneella ei ole herkkua; EI.
Mutta kelpaa, kun ei ole parempaakaan varaa, eikä kiire minnekään.

Sen verran pöyhäisen vanhaa keskustelua, että ei kai pohjaanlyöntikumien joustoa ole mitään järkeä huomioida kokonaisjoustossa, JOS niiden jousivakio on moninkertainen varsinaisten jousien jousivakioon verrattuna. Paino sanalla jos. Sitikan pohjaanlyöntikumeista ei ole kokemusta, mutta tuskin ne esim. 100kg painolla montaa milliä joustaa. Toisin kuin varsinaiset jouset.

Vaan jos vannoutunut turbodiesel-sitikkamies moottoripyörää hankkisi, niin sen pitäisi olla tällainen:

https://www.youtube.com/watch?v=humZvaGnlsw

Päivitelläänpä tännekin.

Olen omistanut C5 breakin kohta kolme vuotta ja saanut sen suhteellisen hyväksi. Ainoa puuttuva säätö on vielä pallojen reikien viistäminen, jolla pitäisi tulla pintapehmeyttä: tätä tullaan vielä testailemaan. Monroen 66-bariset comfort-pallot eteen ja vanhat etupallot taakse, niin alkaa joustoja löytyä, toki joustovarojen puitteissa. Vaan laskemalla autoa alemmas pintapehmeys nousee kolmanteen potenssiin. Laitoin Leksalla ajokorkeuden niin alas kuin ohjelmallisesti sai. Mekaanisesti säätäen saisi vieläkin enemmän, mutta ero "normaalikorkeudesta" tuohon sentin alempaan oli ihan järkyttävä. Vaikutti paljon enemmän kuin comfort-pallojen asentaminen. Joitain kovia tärähdyksiä tulee esimerkiksi poikittaissaumoista, joihin voi ehkä vaikuttaa rengastuksella ja ilmanpaineilla, mutta aletaan olla ihan comfort-Xantian tasolla, tarkkaan ottaen kyllä ylikin. C5 menee ylipäänsä Xantiaa sivistyneemmin ja penkkikin on parempi.

Yllätystekijänä tätä ketjua ajatellen vielä sellainen, että hankin Sitikalle kaveriksi BMW:n 5-sarjalaisen (E60) ja meinasi leuka pudota, kun sain sen liikkeestä koeajolle. Odotin kivirekeä, mutta vitosen jousitus onkin äärimmäisen hyvä kompromissi: se ei toisaalta huoju minnekään, mutta on myös erittäin miellyttävä ja hyvinkin pintapehmeä. Hidastetöyssyissä se joustaa esimerkillisesti ja imee ne yleensä paremmin kuin C5 tai Xantia, joilla on tapana rysäyttää joko sisään- tai ulosjoustossa, vaikka keskimäärin menikin aika kelluen yli. Ja pintapehmeys on jopa Sitikkaa parempi pienissä epätasaisuuksissa. Moottoritiellä isot heitot menevät eri tavalla: kummatkin leijuvat hetken, mutta Sitikka enemmän ja antoisammin, vaan Bemarikaan ei röykytä, kuten jotkut autot, jotka rysähtävät sinne heittojen pohjalle joka kerta. Katukivistä ja jyrkistä hidastetöyssyistä BMW joustaa yllättävän syvään, mutta liike on maltillinen. Sitikalla vaimennus on pienempi, jolloin auto heiluu enemmän.

Ajelin kokeeksi röykkyisän hiekkapinnalla olevan tietyömaa pätkän tänään sekä Sitikalla että Bemarilla. Tiessä on kiharaa, patteja, railoja, pieniä töyssyjä ja isoja töyssyjä, tärytystä ja vaikka mitä. Citroën oli täysin elementissään ja imi epätasaisuudet mallikkaasti: jotain pientä tutinaa tuntui korissa ja toisinaan kovempaa keinahtelua. Ajoin sen jälkeen saman kohdan läpi Bemarilla ja olin uudelleen hämmästynyt: tietyt taajuudet toki keinuttelivat koria enemmän kuin Citroënissa, koska jousitus on toki jämäkämpi, mutta kyyti ei ollut mitenkään epämiellyttävää ja samanlaista 30-40km/h vauhtia pystyi ajamaan kuin Citroënillakin. Tärytykset jäivät jousitukseen eivätkä välittyneet kuskille asti. Bemarissa on lisäksi Sitikkaa isommat pyörät ja ohuemmat kumit (15" 195/65 vs. 17", 235/45), eli se on epäedullisessa asemassa mukavuutta ajatellen. Eroa on vaikea selittää, mutta vaikka Bemarissa on sitä tiettyä jämäkkyyttä (en ota kantaa, onko jämäkkyys hyvä vai huono asia, mutta sitä on), mutta se jämäkkyys on sellaisella heilahdustaajuudella, ettei se tunnu kyytiläisestä pahalta. Olen edelleen hämmentynyt, miten hyvä rautajousinen "ajamisen iloon" rakennettu auto on jousitusmukavuuden osalta.

Anekdoottina tänään, kun ajeltiin emännän kanssa vajaat sata kilsaa Sitikalla, niin teki mieli toisinaan laitella H3+ sport-tilaan, kun mielestäni auto huojui liikaa moottoritiellä. Tätä ei ole kuunaan ennen tapahtunut!

Muista nykyautoista on kokemusta Volkkareista (ihan saakelin kovia), Mersuista ja Volvoista (taksin takapenkiltä tunnusteltuna kovia ja nypyttäviä) ja tuo ylempänä mainittu pettymys pienempään Volvoon. Pienemmän keskiluokan autoista ei yleensä ole hyvää sanottavaa: joko ovat liian kovia ja nypyttäviä tai sitten kori kyllä velloo oudosti, mutta renkaat täryyttelee silti persuuksille. Jos otan Citroën-lasit silmiltä, BMW erottuu jousitukseltaan täysin edukseen noiden vastaavan luokan kilpailijamallien kesken. Paitsi Audin ilmajousitus pitäis joskus testata, sitä on kehuttu, kuten myös E- tai S-mersun ilmajousitusta.

Koskas se Citroënin uusi hydraulityynyin varustettu jousipaketti tulee markkinoille?

H3+:sta olisi tullut parempi H3 vakiopalloilla kuin Comforteilla ja viisteen teko muuttaa autoa parempaan suntaan enemmän kuin edellä mainitut jousipallot. Täytyypä leksalla pudottaa autoa alas päin, kiitos Yason vinkistä.

Samaa pintapehmeyden parannusta korkeutta laskiessa olen havainnut XM:llä. En keksi tuohon muuta syytä kuin että kuluneet joustintukien varret asettuvat terveempään kohtaan sylinterin yläpään liukulaakerin kanssa? Ehkä voi vaikuttaa etujousituksen liikenopeuden anturin vivun asetuskulmakin siihen kuinka herkästi menee kovaan tilaan?
Vitos-bemareissa on aika hyvä jousitus. Samoin vanhoissa E-sarjalaissa..
Activan kanssa olen hämmästynyt kuinka pintapehmeä ja hyvin vaimennettu se on, etenkin etupäästään josta toimii nyt hyvin. Voisi jopa sanoa että aika paljon hyvän rautajousitetun tuntuinen..Hydractiveissa on loistava perusajatus mutta monta pientä suunnitteluvikaa tai PSA-kompromissia, jotka pilaa käytännön toteutuksen. Se on toimiessaan hemmetin hyvä eikä todellakaan tarvitse comfortteja. Jos ei tunnu mukavalta on siinä jotain vikaa. Kokeilkaa ihmeessä kääntää männänvarsi sellaiseen asentoon että on reikä linjassa pallon kanssa! On erittäin helppo ja nopea tehdä eikä menetä mitään. Olen nyt kahden auton osalta taipuvainen uskomaan että vaikutus on suurempi kuin reikien viistämisellä mutta niin että hyvä vaimennus ei kärsi. Itse asiassa Activakin toimii vakio keskireijillä parhaimmillaan niin pintapehmeästi että alan pikkuhiljaa uskoa väitteisiin että keskireikien tarkoitus on vain tasata paine-ero vaimennin venttiilin aukenemispainetta pienemmillä eroilla, eikä normitöyssyissä vaikuta mitään. Molemmissani oli jostain syystä ko varren reikä about poikittain palloon nähden..

" Kokeilkaa ihmeessä kääntää männänvarsi sellaiseen asentoon että on reikä linjassa pallon kanssa!"

Tarkistin tänään omastani tuon männänvarsien reikien suunnan, oli OK. Olikohan joku ajatus mukana, kun jo vuosia sitten omaani noita yläsatuloita vaihdoin. Toisaalta, etupään jousitus on minulla aina kohtuullisen hyvin toiminut, takajousitus aina välillä oireilee, kuten olen useassa yhteydessä kirjoittanutkin.

On ne reijät poikkileikkauskuvissakin linjassa. Jos hydractivessa on päädytty 10mm putkilinjaan keskipallolle, niin reikien poikittain ollessaan neste joutuu kiertämään niin terävien kulmien ohi, että eipä tuosta linjauksesta pitäisi ainakaan haittaa olla.
Tässä activan H2:ssa on jotain vaikeasti määriteltävää hyvää etupäässä verrattuna xm:ään, tosin syy voi olla vain se että vaimennus poraamattomin palloin xantiassa toimii oikein..
Ero joka löytyy joustintuen yläpäästä on pallolta tuolle sylinterinvarrelle tulevan porauksen tekeminen xantiassa aivan pesän yläreunaan, vaikka helpompi olisi ollut koneistaa keskeisesti pallon pesän kanssa. Tuohon on ollut joku syy kuten siihen että pallokin on enemmän nänni alaspäin. Olisivatkohan huomanneet että tahtoo kerätä ilmaa siihen poteroon? Toisaalta xantian keskipallon sijainti syylärin takana tuntuu lähtökohtaisesti huonolta, kuuma paikka ja pitka putket ja suuri nestetilavuus liikuteltavaksi sinne ja takaisin? Ellei tuo läheisyys regulaattoriin sitten paranna toimintaa muuten?