Silloin tällöin on käynyt mielessä, että linjalta kotiin pääsyn varmuutta voisi parantaa, jos matkapakkiin liittäisi takajousipallon tilalle sopivan värkin, joka kiinnittyisi pallon paikalle jousisylinterin jenkaan. Värkistä menisi sylinterin puolelle mäntä, jonka pää olisi teflonista tms. sorvattu niin, että sen voisi painaa mäntää päin. Ulkopuolella akseli jatkuisi sitten värkistä läpi ja painaisi sopivan jäykkyyden omaavaa rautajousta niin, että perä pysyisi ylhäällä ja pääsisi joustamaan sen verran, että auton voisi nilkuttaa tai vetää dollylla telakalle. Asennus niin, että perän tunkkaisi ilmaan, jolloin värkin voisi ruuvata pallon tilalle, ja sitten laskea perän maahan rautajousien varaan.

Ajatuksia?

Ihan toimivalta hätäratkaisulta vaikuttaa. Jousenhan pitäisi olla niin pitkä, että tappi ylettyy mäntään kiinni sen ollessa sylinterin perällä, muuten ulosjoustossa voi tuo jousitanko irrota männän päästä ja osuu voimalla takaisin kun perä tulee alas. Toi kuitenkin olis varmaan tarkoitettu varovaiseen väliaikaisajoon?

Entäs sitten se etupää? Niinjoo, dollylla tietty onnistuis mutta mites sen maanläheisen sitruunan saisi trailerille? Temen kanssa kerran kikkailtiin lässähtänyt BX trailerille sopivassa alamäessä...

Beksin ajaa kotiin muutaman kymmenen kilometrin matkan mehut ulkona ja auto matalana, siinä ei ole ongelmia.

Jos jousitusta kuitenkin harkitsisi takapäähän, niin mielestäni sitä olisi helpompi kehitellä pohjaanlyöntikumin paikalle, takatukivarren ja rungon väliin. Joskus kun makaavaa beksiä on pitänyt kohotella siirtoasentoon, on lankunpätkällä puolelleen saatu perä pysymään normaalikorkeudessa.

Kovaperäisenä autolla ei motarinopeuksilla enää ajeta Ei tosin millään muullakaan pelkällä jousivirityksellä, koska iskunvaimennus puuttuu täysin.

Jos hydrauliöljyt poistuu maantielle, niin en käyttäisi moottoria ennen kuin poistaisin hydraulipumpun hihnan.

Sen muutaman kymmenen kyllä - hihna irrotettuna kuten Ranu jo yllä totesikin, tai mieluummin pelkästään vuotava piiri sokeoituna (sokeointitulpat toki kuuluvat jokaisen matkapakkiin?) Mutta kun se kumminkin meikäläisen tuurilla tilttaa seuraavaksi jossain sadan röykkyisen metsäautotiekilometrin päässä lähimmästä savusta, ja sieltä ei enää hermo eikä kalusto kestä nilkuttaa jouset pohjassa kotiin.

Entäs jos laitta rautajouset hyden tilalle. kuihan esim pösön jousituksen sais beksiin?

Nylon -tangosta sorvattu (tai vain katkaistu) pätkä sylinteriin, 30mm halkaisijaltaan, joustaa jonkinverran eli ajaa pystyy. Iskariventtiilille pitää pieni upotus tehdä, onnistuu poraamallakin ellei sorvia käytössä ole... Tangon mitta pitäs tarkistaa, mutta muistelisin että noin 80mm pituisella on jousitus (ainakin Sm:ssä) melkein yläasennossa, eli ehkä joku 40-50mm pituus olisi sopiva..?

Sit noista tulpista. Niitähän on heleppo löytää..:

3,5mm putkelle -> M8 pultti
4,5mm putkelle -> M9 pultti
6,35mm putkelle ->pyöränpultti

Tiivisteen kun jättää "pohjalle" niin varsin vähän tihkua nestettä, kyllä sillä kotio pääsee...

Noinhan se tosiaan kannattaa tehdä. Ja jos ei jousta tarpeeksi, niin pistää sitten nylonpätkän ja kumipätkän perätysten. Ettei tule männälle turhan rajua tärskyä pompun jälkeen.


Noin, jos pääsee tulppaamaan terminaalilta. Jos putken pää on ollut hankalasti luoksepäästävissä, minä olen tarpeen vaatiessa pannut putken poikki, tyssännyt siihen helmen ja vetänyt putken pään juntturilla kiinni umpiperätulppaan.

Tuollasella systeemillä olivat hinanneet (puomilla) rapakon takana rapiat 500 mailia erästä Sm:ää, nylontangot jousisylintereissä, O-renkaat tankojen ympärillä "keskittämässä" tankoja. Tangot oli painunu kasaan vähän toista senttiä, tuolla matkalla, edessä enempi kuin takana, joten vois hyvinkin kuvitella että meidän olosuhteissa toimisi ihan vastaavasti...

Nylon joustaa yllättävän paljon tuossa kohdassa, kuten myös rengas toimii jousena jossain määrin. Ehkäpä myös kuski osaa olla osaltaan varuillaan tuolla kokoonpanolla ajellessa..?

Tilapäissiirtoja on tehty lyömällä takanavan putkeen sopivan pituiset 1/2" vesijohtoputkenpätkät.

Kerrotaanpa tänne tälläinen tapaus. 80 km:n päässä kotoa c5 istui pihassa ihmeellisesti perse maassa. Vilkaisu alle kertoi pahasta viasta, sillä lds:sää tippui joka puolelta perästä. Akku irti ja saunomaan ja nukkumaan ja murheet seuraavalle päivälle. Kotona paljon mukavampi tehdä remonttia nosturilla kuin hiekkapihalla taivasalla. Mutta miten saada jousitusvaivainnen ja vuotava käyttöauto pajalle?
Jousisylinterin reuna oli hapettunut ja lohjennut, päästäen pallon tiivisteen pullahtamaan urastaan. Ei muuta kun kotiin laina-autolla (vielä vääränmerkkinen rautajousinen) hakemaan tarpeita. Nailontangon pätkä ja jousipallosta sorvattu tulppa, johon hitsattu mutteri.

Nailontanko sylinteriin, tiiviste ja tulppa paikoilleen ja lds:sää lisää säiliöön. Ajokorkeus normaali. Tanko oli kuitenkin mitoitettu tarkoituksella liian pitkäksi, että auto katsoisi, että oikea takakulma on niin korkealla, että sinne ei menisi hydraulinestettä. Jousisylinterin reuna oli niin huonokuntoinen, että sitä tuskin saisi tiiviiksi vaikka tulpan pystyikin kiertämään avaimella hyvinkin tiukkaan.
Ja eikun matkaan! Ajattelin körötellä vaikka neljää kymppiä, niin olisin kotona jo parin tunnin päästä. Eka kolme kilometriä kuoppaista hiekkatietä hiljakseen. Mitähän tästä tulee? Asfalttitiellä nopeus kuuteenkymppiin. Tällähän pystyy ajamaan! Kuopat asfaltissa kolahtelee pahemmin kuin hiekkatiellä. Mitähän jos nostaa nopeutta? Kahdeksaa kymppiä, isompi tie satasen rajoitus vauhtia lisää. Normisti yli rajoitusten! Ajomukavuus parempi kuin rautajousisella vaikka toinen takakulma tönkkönä!

Kotiin normaalivauhtia, auto nosturille ja uusi jousisylisteri paikoilleen. Sitä ennen kuitenkin kaverin kanssa koeajolenkki vaivaisella kulkimella kun ei ollut uskoa kuinka hienosti se kulkee.