Ulkolämpömittari näyttää -28 ja ilppi puhkuu vielä +35. Hyvä laite, suosittelen

Minkä merkkinen ja mallinen laite sinulla on? Meillä sähkölasku oli joulukuulta 420€ vaikka varaavassa takassa on pidettu tulta joka päivä. Lämmitettäviä neliöitä on n. 110.

Ostatko jostakin erittäin kallista sähköä tai onko kulutus suuri (lämpö karkaa). Sähkölämmitteiseen (suora) talooni verrattuna kulutus vaikuttaa suurelta. Lämmitettäviä neliöitä on talossani 230 ja joulukuun sähkölasku n. 260 euroa. Vuosikulutus hieman alle 15000 kW/h. Lämmön lähteenä on sähkön lisäksi kuten sinullakin varaava takka jokapäiväisessä käytössä.
Kesäisin n. 6 kk käyttövesi lämpenee auringolla. Vähentää ainakin sähkön vuosikulutusta.

Ilppi on varmasti hintansa väärtti. Panee harkitsemaan.

Aika normaalilta kulutukselta toi vaikuttaa... tosin Vorttumilta ei ole vähään aikaan tullut siirtomaksua tapsantuhojen takia, mutta kyllä sähköön on mennyt yli 400 e kylmimpinä kuukausina vuosi sitten, ja meilläkin on lisäksi varaava takka, tosin viime talvena sen käyttö oli vähäisempää. Eikä pidetä huoneita turhan lämpimänä, meillä on reippaasti alle 20 C, takka tietenkin nostaa tätä useita asteita.

Mutta mikä lienee hyötysuhde noilla lämpötiloilla?

Eiköhän -25 astetta kylmemmillä keleillä hyöty on "kadonnut". Mutta mukava ja nopea tuo oma Mitsu on. Takassa palaa joka päivä pari pesällistä ja pumppu sitten puhaltelee toisella reunalla. Marraskuun sähkölasku oli parinsadan luokkaa (suora sähkölämmitystalo, 175 kok.pinta, josta 120 asuinneliöitä). Pelolla odotan joulukuun laskua

Eipä varmaan tuo hyötysuhde kovin kummoinen ole näillä pakkasilla, kun sulattelee laitetta aika tiuhaan.Äskettäin laitoin takkaan tulet ja ilppi kierrättää rinsikassa ilmaa tehokkaasti. Suorasähköllä eletään vanhassa -53 karvan alle 100 neliön rintsikassa. Marras ja joulukuun siirtomaksu tuli juuri päiväsiirto 10860 kWh yösiirto 8100 kWh. Ei ole halpaa, mutta ilppi on jonkinverran vähentänyt sähkölaskua.
jk. Toshiban ilppi.

Auts!
Luulen, että tuolla kulutuksella kannattaisi suunnitella energiansäästöön liittyviä investointeja, saattaisi takaisinmaksuaika olla kohtuullinen. Kun oma vuosikulutus on ollut luokkaa
20 000 kWh, asuintilat suorasähkölämmityksellä ja kai tuolla hallin puolella jotain sähkölaitteitakin on tullut käytettyä.

Onko tuo koko vuoden kulutus vai pelkästään marras- joulukuun kulutus JOs on marras-joulukuun lukemat, niin hirvittävä on kulutus, mutta olisko mahdollista, että on pilkku unohtunut luvuista?

12,95 kW jatkuva teho kuulostaa kyllä suurehkolle, muttei mahdottomalle. Kovemmalla pakkasella lomamatka saattaisi maksaa itsensä takaisin.

Voiko tuo olla totta? 189,60 kWh/m² kahden kuukauden aikana.
Meillä 148 m²:n asunto, alakerta 250 mm pyöreä hirsi 100 m², yläkerta 48 m² runkorakenne.
Marras-/joulukuun sähkö 2166 kWh ja samaan aikaan puilla 3472 kWh. Puulämmityksen hyötysuhde ehkä noin 0,75, joten puulämmityksestä hyödyksi noin 2600 kWh. Yhteensä siis noin 4750 kWh. Noin 32,1 kWh/m². Ja jos lasketaan tuohon vielä se harakoille menevä, eli yhteensä 5638 kWh. Siitä saadaan 38,1 kWh/m². Ei kylläkään ole ilmalämpöpumppua, mutta ilmanvaihto lämmön talteenotolla on.
Vuodessa meillä sähkön kulutus 10871 kWh ja puilla lisäksi 10980 kWh, eli yhteensä 21851 kWh.
21851 kWh/148 m² eli noin 148 kWh/m² vuodessa. Puun osuus pitää kertoa 0,5:llä ja sähkön osuus 1,7 jolloin saadaan toisessa viestiketjussa esillä ollut E-luku 162 kWh/m².

Editointiaika meni. Hieman luettavampaan muotoon edellinen.

Voiko tuo olla totta? 189,60 kWh/m² kahden kuukauden aikana.
Meillä 148 m²:n asunto, alakerta 250 mm pyöreä hirsi 100 m², yläkerta 48 m² runkorakenne.

Marras-/joulukuun sähkö 2166 kWh ja samaan aikaan puilla 3472 kWh. Puulämmityksen hyötysuhde ehkä noin 0,75, joten puulämmityksestä hyödyksi noin 2600 kWh. Yhteensä siis noin 4750 kWh. Noin 32,1 kWh/m². Ja jos lasketaan tuohon vielä se harakoille menevä, eli yhteensä 5638 kWh. Siitä saadaan 38,1 kWh/m². Ei kylläkään ole ilmalämpöpumppua, mutta ilmanvaihto lämmön talteenotolla on.

Vuodessa meillä sähkön kulutus 10871 kWh ja puilla lisäksi 10980 kWh, eli yhteensä 21851 kWh.
21851 kWh/148 m² eli noin 148 kWh/m² vuodessa. Puun osuus pitää kertoa 0,5:llä ja sähkön osuus 1,7 jolloin saadaan toisessa viestiketjussa esillä ollut E-luku 162 kWh/m².

Jos on vanha ja harva lato vuodelta 1910 tai vaikka 1980 niin tämä: "Voiko tuo olla totta? 189,60 kWh/m² " Voi olla totta.

2000 ostamani okt oli 180 m2 (lämmintä 130 neliötä) ja kulutus ostohetkllä (kaikki sähkö) 220 kWh/m² . Lisäeristyksen ja ILP:n jälkeen kulutus oli keskimmäärin 118 kWh/m²

Laskuissani vaan on se vika että se on siis kaikki sähkö. Mutta, lisäeristys ja ILP söi kulutusta 100kWh/m² pois ja se on paljon. Talon lämmitystarve on arviolta noin 75 kWh/m² eli tämä 1981 valmistunut lukaali on melkein matalaenergiatalo sillä raja matalenergiamääritykseen on seuraava: "Matalaenergiatalo on rakennus, jonka tilojen lämmitykseen kuluvan energian kulutus on tavanomaista pienempi, korkeintaan 60 kWh/m²"

Eipä tuo meidän 26000kwh:n vuosikulutus ihan mahdoton viiden hengen taloudessa mielestäni ole. Jos tuolla pumpulla saisi edes lämmitykseen käytettävän sähkön kulutusta pudotettua kolmanneksella, niin sehän maksaisi itsensä takaisin 2-3 vuodessa. Lämpöä menee harakoille kun ulko-ovi käy vähintään 60 kertaa päivässä, joskus se käy kaiken aikaa ja koko poppoo käy suihkussa joka päivä vähintään kerran (Teinit ei ymmärrä ettei siellä suihkussa tarvitse asua). Lisäksi 2-3 autoa pidetään johdon päässä kerran pari päivässä. Pyykkiäkin tulee pestyä pari koneellista joka päivä (ilman kuivuria). Ja kaikkien valojen polttaminen 24/7 tuntuu olevan teineille jostain syystä tärkeää.

Kesäisin kun ollaan pääasiassa mökillä, niin sähkölasku on n. 40€/kk, mutta kylminä talvikuukausina se on helposti kymmenkertainen.

Ja tönö on tosiaan rakennettu 1993...

Muuten, tuo koneellisesti ilmastoitu lukaani joka oli 1982 valmistunut oli siis todella hämmästyttävän huonosti eristetty.

Tuossa muuten miljoonalukaali Skattalta. Kyllä tietää mitä voi olla energiankulutus, yli 200 kWh/m² ei tunnu missään. Ulkona -7 niin jo on paras ikkunan lämpö +5 (ikkuna oli oikeasti kiinni) ja rakennesaumat vuotaa ihan simona. Talo on satavuotias. Eristys todella kannattaa.

Mitäs sä tässä tarkoitat? Vuosikulutusta, vaiko marras-/joulukuun kulutusta, josta tuo esimerkin lukema 189,60 kwh/m² oli.
Marras-/joulukuun kulutus on noin viides osa vuoden kulutuksesta.

Meillä 169m2 lämmintä tilaa -73 valmistuneessa täystiilitalossa.
Öljyä palaa nykyisellään 1 200-1 500 litraa/vuosi, sähköä kahtena viime vuonna noin 8800 kwh/vuosi.

1200 litraa öljyä vastaa noin 10 000 kwh, eli jossain 100 - 120 kwh/m2 tontilla mennään. Ei ihan huono ennen öljykriisiä suunnitellulle talolle, mutta parantamisen varaakin olisi vielä.

Edelliset asukkaat mainitsivat taloa ostaessa öljyn kulutuksen olevan noin 3 300l/vuosi.
Tämän jälkeen on uusittu lämpökattila ja lämmönsäätösysteemi (~1000l/ vuosi) ja uusittu ikkunat.

Kaikille pumppu "hörhöille" http://lampopumput.info/foorumi/index.php Tuotla saa paljon hyödyllistä tietoa lämpöpumpuista. Inframittari ei muuten anna puhallusilman lämpöä vaan pinnan lämmön.

Missä mun ympäristötuki viipyy, mähän asun matalaenergiatalossa: 34,5 kWh/m². Tähän on laskettu TV:n katselu ja netissä viisastelukin lämmittämiseksi.
Kun sisälämpötilaa laskee yhdellä asteella, säästää lämmityskuluissa 5 %. Joten sisälämpötilan laskeminen 20 asteella saa aikaan 100 % säästön.

Viimeisen neljän vuoden ajalla sähkönkulutuksen keskiarvo on ollut kokolailla tasan 17000 kWh per vuosi (neliöt ja lämmitystapa aikaisemmassa kommentissani. Kaikki 175 m2 on lämmintä alaa. Rakennusvuosi -94). Eli neliötä kohden 97 kWh. Pienimmillään kulutus/vuosi on ollut 14797 kWh ja pahimmillaan 19362 kWh. Takan ja ilmalämpöpumpun lisäksi yläpohjaan puhallettiin pari- kolmekymmentä senttiä villaa lisää muutama vuosi sitten. Ei siitä ainakaan haittaa ole ollut

Huonelämpö on kovemmillakin pakkasilla ollut vähintään 20 astetta, eli ihan viileässä ei olla oleskeltu. Voisihan tuota kulutusta vielä laskea melko helpostikin, jos hakisi "kipurajaa" huonelämpötilan suhteen. Ja valoja voisi vaihtaa energiaa säästäviin. Kuitenkin olen tyytyväinen jo tähänkin.

Suoralämmitystä ne hehkulamputkin ovat yli 90 %:sti. Ainoastaan lämmityskauden ulkopuolella käytettynä kuluttavat "turhaan".

Sori sori sori
Tosiasiassa olen monessakin foorumissa keskustellut ilpeistä.Tällä foorumilla en kunnollista keskustelua vielä tavannut. Purueristetyssä rintsikassa kun elellään
niin todelliset sähkönkulutukset tietysti kiinnostaa. Muilla foorumeilla asiat tuntuu hiukan väääristyvän, miten meillä

No mitäpä haluaisit pumpuista keskustella? Minkälainen on kunnon pumppukeskustelu?
Purueristetyt brösthållaret ovat ihan symppiksiä, varsinkin ne joita ei ole pilattu lastulevyillä
ja moderneilla ikkunoilla.

Hyvä aihe. Itse epäilin ilppejä mutten enään. 185 neliöinen rivari, 70 luvulta, suuret ikkunapinnat, avarat tilat, 4 henk perhe, pääkaupunkiseutu. Lämmitys "ydinvoimala varaaja" eli alkuperäinen yösähköllä lämpiävä valtava boileri (kiertävä vesi). Järjestelmän sähkönkulutus on järjetön, eteenkin kun se myös kesällä lämmittää käyttöveden samalla. Tarkka kulutus:
2010 (ennen ilppiä): 40 852 kwh
2011 (ilppi 5.11 ->): 36 523 kwh
2012 (eka täys ilppi vuosi): 29 356 kwh
Eli huomattavat säästöt pienellä investoinnilla. Kulutusta saan vielä alas tänä vuonna koska kuuntelin "viisaita" jotka väitti ettei -15 jälkeen ilppä kannata käyttää...joka tässä tapauksessa ei päde => niin kauan kuin ilppi pitää kämpän lämpimänä se vie aina vähemmän kun tuo vanha "ydinvoimala". Samalla ilppi viilentää kesällä ja parantaa ilmanlaadun. Nytkin -20 ilpistä tulee 43 asteista ilmaa. (Mitsun ilppi)

Tintin

Mulla on Mitsu ja aivan samat lukemat, kuin aloittajalla.