Opportunistina, hedonistina ja egoistina minulla on pakkomielle: haluan aina ostaa autot hintaan joka ei ole "oikea hinta" saati "reilu hinta", vaan sikahalvalla ja myyjän pakkotilanteessa. Minulle eniten nautintoa tuottava harrastuksen osa on seuraavan "kohteen" etsiskely ja ostattelu. Kun auto on ostettu, on paras vaihe prosessia jo mennyt.

Miksiköhän tällaiset autot eivät koskaan, ikinä, tule "pakkomyyntiin kiireesti" ja hinnatkin ovat junnanneet täysin samalla tasolla jo ainakin 5 vuotta:

- Nissan GTR, halvimmat ovat 50K ja pysyvät!
- Audi R8, halvimmat ovat 38-40K ja pysyvät!
- MB CLS 55 AMG, halvimmat ovat 20K ja pysyvät!

Olen pettynyt että näiden autojen hintakäyrä ei osoita laskusuuntaa. Ilmeisesti jatkuvalla syötöllä löytyy hyväuskoisia hölmöjä jotka ostavan R8:ia ja GTR:rää niinkuin siimaa.

Onneksi on Citroën, niin ei tarvitse odottaa pakkomyyntejä. Hinta laskee muutenkin. Tosin uudempien hinnat eivät ole laskeneet ihan yhtä hyvää vauhtia kuin vanhempien mallien silloin aikoinaan...

Tässä muuten mielenkiintoinen havainto. Ainakin tällä puolella lahtea kaikkein epäsitikkamaisimman sitikan, eli DS5:n, hinnat ovat laskeneet suhteellisesti ottaen vähiten. Kymppitonnilla ei meinaa saada 200K ajettua vajaa kymmenen vuotta vanhaa rieskaa, kun samanlaiset C5:set voimakoneella ovat viiden tonnin kieppeillä. En ymmärrä mikä siinä viehättää - ilmeisesti sitten jokin, kovasta jousituksesta huolimatta.

No se on tietenkin se DS:n premiumimago

DS5 kohdalla näkee että ostajat, tai paremminkin myyjät ei ymmärrä niistä mitään, hinnat on samoissa kaikilla kone-ja varusteluvaihtoehdoilla + ituhipit maksaa hybridistä vielä enemmän

Yksi paikallinen sanoi ostaneensa omansa 2v vanhana puolella uuden hinnasta, et alkupudotus on ollutkin aika raju.