En ole tähän alkuperäiseen kysymyksen tainnut vastata... Olen jo vuosia harkinnut sähköautoa. Aina jäänyt harkinnan asteelle, kun olen katsonut pankkitiliäni
Ja tuohon harmitteluun nastojen ropinasta... on muuten ihan sama onko nastat alla vai ei, kun pakoputki bensapelistä vuotaa riittävästi

Nyt on nastarenkaat ( GY UG Arctic 2 SUV, 235/65 R18) EQC:n alla, rengas toi n. 9mm. lisää maavaraa, nopeusmittarin virhe puolittui, nyt on alle 3km/h, nastoja kuulee vain alle 40km/h nopeuksissa, kun rengas luista ja nastat raapii (ja tämä oli yksi syy, miksi kaipasin nastarenkaita, kuulee, kun alkaa luistaa... kitkarenkailla viimeviikolla huomasi auton olevan 4-pyöräluistossa, kun perä alkoi siirtyä sivulle, kaikki renkaat suti varmaan 100m. kun lähti liikennevaloista, mitään ääntä ei kuullut, jotenkin tuntui, että nopeusmitarin näyttämä ja ikkunasta ulos katsoessa jokin ei täsmännyt ). "normaalinopeuksissa" tuli lisää pieni renkaiden kumu, vähän korkeampitaajuuksinen ääni kuin normaali renkaiden jyrinä. GY rengas on ilmeisesti pehmeämpi kuin kulunut Contin kitka 7:t, asfaltin poikittaissaumat ja vastavat ei tunnu / kuulu enää, rengas ei kuitenkaan tunnu kaatuvan alle mutkissa. Ja pitokin tuntuu lisääntyneen

Mites muuten e-C4:ssa toimii puhelimella etähallinta eli lämmitys etukäteen tai voiko kännykällä ajastaa latausta halvimmille tunneille? Ja jos kyseinen appi on niin toimiiko se netin kautta maksullisena?

Lämmitys etukäteen saattaa toimia, tai sitten ei, riippuu ilmeisesti autoyksilöstä, sen sijainnista ja tuurista.

Latauksen ajastus halvimmille tunneille onnistuu latauslaitteella, joka tukee oninaisuutta, esim go-e minulla. Itse auto ei osaa muuta kuin viivästetyn aloituksen siihen voi ohjelmoida. Tämä toki vaatii sen, että jaksaa joka kerta ohjelmoida ajan. Suosittelen kunnollista kolmivaihelaturia sopivilla ominaisuuksilla...

Naapuri siirtyi sähköautoaikaan, MB CLA 250. Oikein kuulemma etsimällä etsi löytääksen sedanin, ettei tarvitse tavaroita vahingossakaan kuljetella. Farkku tulee olemaan vain kolme tonnia kalliimpi, mutta sitä ei saa vielä.

Täytyy sanoa, että puolta halvempi Rellu vitonen houkuttelisi minua enemmän. Nissan Micra perustuu samaan tekniikkaan.

Rellu saattaa olla huomattavasti huolettomampi valinta eikä näitä Stellantiksen vehkeitäkään Kokkolan miehen videoilla näy.

Stellantiksissa on tehoa rajallisesti ja pienet akut. Niveliin ja muihin kohdistuvat rasitukset eivät dramaattisesti eroa tavallisista polttiksista, ja noita Slantiksen autojahan valmistetaan edelleen myös polttisversioina. Ei tule kauheasti vastaan ylläreitä, kun edelleen valmistetaan koko lailla samanlaisia autoja kuin ennenkin.
- Laturit noista kyllä paukkuvat luvattoman usein.

Noissa omissa olen AC-latausta rajoittanu virtaa napsun tai 2 maximista, jos ei ole hoppu. Yleensä laturissa / piuhassa on vähintään 4 virta-asetusta, ja saattaa kestaa vehkeet paremmin, jos 16A:n sijaan lataa 12A:n virralla... (Näin siis 3-vaihe 11kW laturilla). Jos on vain 1- tai 2-vaihelaturi, ei ehkä ole vaihtoehtoja. Kummassakin sähkiksessä, mitä olen homannu, on pitänyt valita pykälää uudempi versio juurikin sentakia, että on saanut 3-vaihe AC-latauksen. (MG ZS:ää tosin tuotiin myös facelift-versiota pienemmällä laturilla, niiden kanssa piti olla tarkkana.. samoin EQC:tä tehtiin ensin 7,4kW AC-laturilla, myöhemmin vasta tuli 11kW 3-vaihe.)

Äkkivilkaisulla viime vuoden rekisteröintitilastoja katsomalla saa helposti käsityksen, että Stellantiksen sähköautoja ei olisi juurikaan Suomessa myyty. Esim. Ceenelosia on rekisteröity uutena viime vuonna 34 autoa.

Mutta Stellantiksen sähköautoja on kuitenkin rekisteröity kaikkiaan runsaat 1200 kappaletta ja sillä saavutetaan noin reilu viiden prosentin osuus sähköautojen ensirekisteröinneistä.

Tuo on siihen nähden hyvä lukema, että strategiana on yhtymällä ollut vielä toistaiseksi tehdä sama auto kompromissina eli valmius on eri energiavaihtoehdoille. Tätähän tietäjät pitävät huonona ja eipä Stellantiksen sähköautoja ole oikein kukaan vakavasti otettava kehunut vertailtaessa niitä "aitoihin" sähköautoihin.

Että jos aiemmin polttomoottorin Citikan omistajana sai sääliviä katseita tovereilta, niin sähkö-Citikan tunnustuvana saa ehkä vielä hiukan lisää spanielin katseen alakuloa lähimmäisiltään.

Poikkeuksena tosin kehuja ja tunnustuksen sai sähkö-Astra (= Pösö 308) viime vuonna sähköinsinööreiltä. Mikä onkaan lopulta (sähkö)autoilun tarkoitus? Kilpa-autoilu vai miellyttävä siirtymä?

Onko kukaan käynyt koeajamassa Aionia? Tekoälyn väittämän mukaan se on vahvasti mukavuuspainotteinen auto ja sikäli Sitikkaan tottuneelle mahdollinen vaihtoehto. Ja mikä tärkeintä, siinä on hyvä jääkaappi vakiovarusteena...

Tarkoitus, tehdä rahaa valmistajalle vuosiakausia? Teslamies tuossa yks päivä avautui et 30tkm kun vuodessa vetää niin alustaremonttiin menee vuodessa tonni ja joka toinen vuosi kaksi.

Ei kai tuo Teslalle tuo rahaa ennen kuin vasta takuuajan jälkeen? Muistaakseni jostain luin, että Teslaan on saatavilla kovempia puslia, jotka ainakin osittain korjaavat ongelman. Hintansa niilläkin tietenkin.

Luulen, ettei Trafi tule perääntymään korjauskieltoasiassa. Puslien vaihtaminen vahvempiin sallitaan, mutta korkeajänniteosien parantaminen tulee olemaan ehdottomasti kiellettyä. Pitäähän jokin roti olla...

Jos ei jotain ymmärrä, niin kannattaa aina kieltää.

Sehän tuossa Trafin ulostulossa oli "jännää" että sehän koskee kaikkia tyyppihyväksyttyjä vehkeitä, myös polttisautojen, moottoripyörien ym. korjaaminen ilman valmistajan ohjeita on kielletty ihan samalla tavalla, ei se ollut vain sähkiksiä koskeva

Että katsastuksessa tulee mielenkiintoiset ajat, jos alkavat syynäämään kaikkien vehkeitten korjauksia, onko tehty ohjeiden mukaan ...

Erityisen surkea tilanne on heillä, jotka ovat ostaneet sellaisen Vergen moottoripyörän, johon on virallisesti speksattu se ihmeakku, jota emme taida ikuna livenä nähdä. Ehkä trafi sallii asentaa siihen polkimet ja käyttää sitä fillarina?

Sähkön hinta on karannut jo monille katastrofaaliseksi. Mistä se johtuu, kaikki sen jo tietää, kulutus on ylittänyt tarjonnan.
Ja näin tulee tapahtumaan jatkossakin entistä useimmin kun datakeskukset rupeavat imemään sähköä, siihen vielä jatkuvasti lisääntyvät sähköautot joiden kulutus miltei tuplaantuu näillä pakkasilla, asuntojen lämmitystarve on suurinta, ja lämpöpumppujenkin tuotto on aika heikkoa.
Sähköä ei vain näillä nykysysteemeillä ole aina tarjolla riittävästi ja siksi me kaikki maksamme siitä kovaa hintaa.

Minua ihmetyttää esim tuo vesivoimaloiden purku ja jokien ennallistaminen, vesivoimalat olisivat yksi vakaimmin sähköä tuottava laitos talvellakin.

Kansanedustaja Harkimo on sentään nostanut asian esille, ja tehnyt asiasta hallitukselle kirjallisen kysymyksen joka on nyt ei auta tässä hetkessä.


https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7 ... b4a836d22c

Periaatteessa tähän tarvittaisiin nyt siis enempi sääriippumatonta perusvoimaa ja näin olisi mitä jauhaa myös talvisin kun ei tuule tai potkurit on jäässä. Perusvoimalla on vain varsin kova hintalappu ja sen rakentaminen on lisäksi erittäin hidasta. Ei tuollaista bygata millään qvartaalikirjanpidolla mitä nykyisin tunnutaan niin laajasti harrastavan, eikä edes välttämättä yhden hallituskauden aikanakaan. Ja kun se sitten saadaan pystyyn, pitäisi sillä tuotannolla olla käyttöä myös kesällä kun näiden tuulivoimaloiden lisäksi myös aurinkopanelit pukkaa sitä elektronia linjoille, kesän viilennystarve on pienempää kuin talven lämmitys jne. Ei tuollaista suurta, kallista perustuotannon voimalaa kannata seisottaa päivääkään jos se vaan mitenkään voidaan välttää.

Eli mitä tehdä? Suomen kesä- ja talviaikojen sähkötarpeiden erotus kun tuntuu vain vuosi vuodelta kasvavan, ihmisillä on omia aurinkovoimaloita ja wanhat öljypolttimet on korvattu eriliaisilla lämpöpumppuratkaisuilla. Mikä siis ratkaisuksi?

Vielä pikkaisen kuiteskin houkuttelee tätä pattericitikkaa harkita. Noista sisäisistä latureista on ollut juttua että niitä on jouduttu uusimaan. Jos takuu ei enää ole voimassa niin vissiin kallis remppa. Paljonko? Sitten joku tiesi että on ollut kahden valmistajan tuotteita ja toisessa enemmän vikoja. Oliko täällä vai tuolla toisella foorumilla tieto että laturityypin näkisi joteskin (ruuvien määrän mukaan 2 vai 3?). Jos ymmärsin oikein niin mistäs tämän varmistaisi ja kumpi olisi se kestävämpi laturi?

Kiinalainen oli se kestävämpi laturi muistaakseni, eC-4 olis vielä se etu et autossahan on vähän reilumpi maavara niin ei heti ole akku lommoilla.

Tuossa just kaverilta kuulin että joissain Tesloissa myös noita auton sisäisiä latureita on napsunut ja joku on kuulemma kaivanut sen viankin, kohdistuisi kuulemma sen laturin tasasuuntaajaan tms. diodiin joka sieltä yleensä paukkuu. No tuo komponentti ei ole kallis vs. paljonko tuo laturi itse maksaa modulina + kaikki ohjelmoinnit yms. siihen vielä päälle => aivan tasan varmaan jossain kohtaa tähän maahan syntyy yksityistä yrittäjää joka noita korjailee, vaihtelee nuo tasurit huomattavasti halvemmalla mitä itse laturi maksaa. Ja minkään sortin koodauksiahan tuo ei tartte, koska se moduli itse ei vaihdu yhtään mihinkään.

Palaako sieltä vain tasasuuntaaja vai viekö se kuollessaan kavereita mukanaan?

Jos vie, niin diodi kannattaisi vaihtaa jo ennen kuin se on elinkaarensa päässä.

Tuollaisen elinkaari saattaa olla pituudeltaan täysin satunnainen (riski, että diodi kärähtää juuri tänään, saattaa olla samansuuruinen läpi auton elinkaaren).

Kyllä näillä pakkasilla hirvittää, ettei mulla ole toisessa asunnossa oikein minkäänlaista tulisijaa. Käyttövesi tulee taloon tuon vanhemman asunnon kautta; muutaman tunnin sähkökatkon jälkeen olisi pakko alkaa laskea putkistoja tyhjäksi.

Ilman virtaa toimiva diesellämmitin olisi hyvä värkki olla sähkökatkojen varalta. Ja jos sattuu nauttimaan vaihtuvahintaisesta sähköstä, niin se löpölämmitin olisi hyvä olla varalla myös sikakalliin sähkönhinnan varalta.

Pitääköhän olla Teslan alkuperäinen diodi Teslan leimoilla. Saattaa Traficom murahtaa muuten.

Muskin ladoja on vaan niin paljon valmistettu ettei varmaan korjaamaan kannata ryhtyä kun käytetyn saanee aika pieneen rahaan. Käytetyt osat kun toimii noissa aika pitkälti ilman testerin tarvetta tai kallista tehdasyhteyttä.

Jos puhutaan ihan vain diodista, niin nehän ovat sähköauton korjauskulujen mittapuulla melkein ilmaisia.

Hakaristiautoja en tunne, mutta yleensä sähkäreissä kaikkinaisiin bokseihin koodataan joko auton VIN tai sitten vastaava akun sarjanumero, jotta vaihtamisesta tehtäisiin vaikeaa. Aika usein harrastajat siirtävät sarjanumeron sisältävän piirin rikkinäisestä moduulista uuteen toimivaan, sillä tavoin vältetään tarve koodata uusi moduuli.

Pintaliitoskomponenttien siirtäminen vaati oman osaamisensa. Minultakin se uupuu, koska harrastelin elektroniikan parissa lähinnä 80-luvulla. Tarvittavat työkalut ovat halpoja ja niitä taitaa olla nykyisin saatavilla jopa Lidlissä.

Ladakaan ei ruostunut 7 vuodessa puhki, paikallisen korjaamon kuva 2019 Tesla 3 akkukotelosta, läpimätä ja jarruputket ruostuneet puhki.