Hahlo on öljypumpun rattaalle. Akselin muut uritetut osat pyörii eri tavoin, joku niistä voi olla kiinteäkin. Esimerkkinä XF 4HP14/18, noissa öljypumpun hahlosta alkaen, eka on staattorin kiinteä uritus, seuraava roottorin uritus, päässä turbiinin pohjaan menevä uritus jonka kautta kulkee voima osaksi 3 vaihteella ja täysin 4 vaihteella...

Öljypumpun hahlo ei mene mitä varmimmin tässäkään täysin pohjaan, ja jos menisi, niin sitten kierroksilla tulisi tuhoja. Turbiini laajenee pituussuunnassa kierrosten kasvaessa, ja jos on liian tiukka sovitus, niin seuraa ongelmia. Muistelen Jenkkiaskissa TH350 yms tuon laajenemisvaran olevan kymmenkunta milliä, ei uskoisi mutta laajenee se...

Joskus pitää perehtyä tämmöiseenkin askiin vielä...

Aika paljon joustoa sen kuoressa sitten. Jos turbiini laajenee aksiaalisuunnassa muutaman millin, niin se varmasti pienenee vastaavasti radiaalisuunnassa. Mulla olisi siis käynyt tässä päin vastoin, eli jos onnistuin puristamaan turbiinia aksiaalisuunnassa kasaan jonkun millin, niin sen halkaisija olisi kasvanut hieman. Riippuu sitten rakenteesta, että pystyykö se joustamaan myös tuohon suuntaan...

Lisäksi mietin, että mikä siellä olisi ottanut kiinni, koska paketti kerran lakkasi pyörimästä (no, en yrittänyt vääntää kampiakselia kovin suurella voimalla, joten en osaa sanoa, miten tiukasti se lopulta oli jumissa). Jos hahlot eivät olisi kohdakkain, turbiini ja vetolevyhän vain puristuisivat yhteen. Turbiini ei pääsisi pohjaamaan reunoiltaan mihinkään ja vauhtipyöräkään tuskin. Eli jääkö vaihtoehdoksi päittäislaakerointi sekä koneen että laatikon puolella?

Koitan tässä miettiä, että pitäiskö laatikko ottaa vielä alas ja irrottaa turbiini ja tutkia, näkyykö jotain ongelmaa, kun se olisi vielä suhteellisen helppo homma nyt, kun ei ole juuri muuta vielä kasattu kokoon. Toisaalta en ole yhtään varma, näkisinkö silmillä turbiinissa mitään erikoista tässä vaiheessa. Voihan siellä olla jokin venymä tai vääntymä johonkin suuntaan, tai hiushalkeaman alku, joka ei näy päälle päin kuitenkaan.

Mittakellolla voisin mitata turbiinin ja vauhtipyörän heiton kierroksella sillä oletuksella, että jos paketin jompikumpi puolisko olisi vääntynyt toista enemmän, mikäli jotain todistusaineistoa jäi osiin..

Jatketaas hommia. Turbiinin pulttien kiristys oli aika tuskaisaa. Pieni kolo, matala kuusiokanta ja ihan mahdottoman vähän tilaa millekään isolle momenttiavaimelle tms. Räikkäavaimen pää on liian iso sinne syvennykseen, missä pultinkanta on näkyvissä. Nivelletty jatkovarsi, jolla momenttiavaimen sai moottoritilan ulkopuolelle asti ei onnistunut, kun nivel jäi aina niin jyrkkään kulmaan, että 60Nm naksahti ennen kuin pultti edes kääntyi. Lopulta silmukka-avaimella pääsi edes jotenkin kiinni, mutta siinäkin piti hioa avaimen päätä pienemmäksi, että se mahtui koloon, jossa pultinkanta oli.



Avain oli suhteellisen lyhyt, siihen ei saanut momenttiavainta kätevästi kiinni, joten pultit on nyt "factory specs" ihan rannekarvatuntumalla. Onneksi avainta pystyi painamaan alaspäin kummallakin kädellä, kunnes kiristyi "riittävästi". Jospa ne nyt olis ainakin suhteellisen tasaisesti kiristetty, vaikka siitä 60 Nm:stä vähän heittäiskin...

Painelin siinä lämmitellessä toisenkin tukivarren puslat paikalleen ja aloin katsella termostaattia. Senhän voisi vaihtaa, kun on takuulla alkuperäinen eli yli 10-vuotias ja nyt on nesteet kätevästi poissa. Lisäksi auto oli oudon hidas lämpeämään ihan nollakelillä tai pikkupakkasilla, joten tsekkaan termostaatin, vien sen kotiin ja käytän kattilassa ja tarkistan avautuuko oikein ja oikeassa lämpötilassa. Saatuani termarikotelon irti sain hämmästellä ranskalaista insinööriosaamista. Termari on valettu termostaattikotelon sisälle!



Mitä hittoa tässä on taas ajateltu? Perinteinen systeemi, jossa termostaatti on tiivisteellä puristettuna termarikotelon ja sen kannen väliin muutamalla pultilla on täysin toimiva ja hyväksi havaittu konstruktio, jota myös sitikka on menestyksekkäästi käyttänyt. Mahdollistaa termostaatin irrottamisen ja vaihtamisen helpolla, sekä sallii termostaattikotelon kaikkine puolen tusinan liitostensa kanssa jäädä paikalleen. Nyt vaihtuu sitten koko muovimötikkä turhaan, jos meinaan vaihtaa termostaatin? Hinta ei ole ihan hullun paha, halpisosat 30€ ja paremmat siitä ylöspäin, mutta silti monta kertaa enemmän kuin 15 euron erillinen termostaatti. Pitää varmaan testata koko pirun kotelon kanssa sitten se termostaatti.

Samalla näin koneen taakse johtavan vesiputken sisälle. Putken huulilla oli jotain karheaa materiaalia, ja tarkemmin ottaen sitä oli myös putkessa sisällä niin pitkälle, kuin sormet riittivät ensimmäiseen mutkaan. Onko tuo nyt by design vai onko putkisto täynnä jotain kovaksi saostunutta mineraalia? Karhea kerros oli oudon tasainen ja sitä karheaa oli joka puolella putken sisäpuolella - voisiko tuo olla jonkinlainen nestevirran turbulenssia lisäävä/vähentävä kikka? Termostaattikotelossa ei ollut karheaa ja mun mielestä vesiletkut on olleet siistihköjä sisältä sen, minkä olen kurkannut.



Kellään mitään hajua?

Kannattanee vaihtaa vaan se termostaattikotelo suosiolla, jos ollaan hyvää tekemässä (toki laatuosaan). Muovi on kuitenkin muovia ja luultavasti elämänsä ehtoopuolella vaikken ole vielä nähnyt näissä koppien vuotavan kuten hyvin usein siinä BMW-moottorisessa.

Klikkailin itseasiassa jo seuraavaan varaosatilaukseen uuden termostaatin. Ainakin Aeromotors väitti sitä laatuvaihtoehdoksi

Mielenkiintoista muuten huomata, että tässä on useampia varaosatilauksia jo tehty eikä yhteissumma ole vielä lähelläkään sitä, mitä esimerkiksi jonkun Sitikan ison määräaikaishuollon hinta saattaisi olla korjaamossa teetettynä. Ja tässä on vähän kaikenlaista tarpeellista ja "tarpeetonta" vaihdettu ja tulossa vaihtoon ihan siitä ilosta, että kun paikkoja on nyt auki niin ei niitä jaksa kovin äkkiä ruveta uudelleen irrottelemaan. Toivottavasti seuraavat vuodet ovat pitkälti pelkkää ajamista ja asiaankuuluvaa huolto-osien vaihtamista. Tässähän tulee omille työtunneille ihan palkkaakin

Fiksailin kuljettajan oven manuaalisen lukituksen, joka oli rikki. Lukkomekanismin sai kerrankin helpolla purettua ja irrotettua, joten palasia pystyi pälmistelemään ihan pöydällä eikä jonkin pikku peilin avulla. Mitään vikaahan lukossa ei ollut. Joku tunari oli ilmeisesti käynyt korjailemassa paikkoja aiemmin revityistä höyrysulkumuoveista päätellen ja onnistunut asentamaan lukkosylinteristä lähtevän tangon väärään paikkaan itse salpamekanismissa. Kasaus oikein ja nyt auto lukittuu ja avautuu myös avaimesta.

Samalla pääsin tutkimaan paukkuvaa ovensaranaa. Tarkkaan ottaen vika ei ollut saranassa vaan stopparissa, jonka lopuksi öljysin liberaalisti. Tuntui auttavan: toivotaan, että paukuttelu ei jatku huomenna. Stopparitangon rulliin ja laakerointiin ei ole kovin hyvää näkyvyyttä, joten otin seuraavan videon opetellakseni, että miten se mekanismi oikein toimii. Laitetaan tähän, jos jollekulle olisi siitä vaikka hyötyä: https://youtu.be/jP9z7J7vdo4

Postissa saapui paketti, jossa oli uusi termostaatti, uudet etujouset ja muutamia tarpeellisia ripustuksen ja alustuksen pultteja. Keksin hyvän tavan tyhjentää kaikki vanhat jäähdytinnesteet pois systeemistä ja sisäkennosta. Imurillahan ne lähtee näppärästi. Samalla voi kuivailla vesikanavia ja imeä sieltä ruostehiutaleita sun muuta irtohötöä, jotka ei välttämättä nestehuuhtelun virtausnopeuksissa lähde irtoamaan.

Jos en muuta vikaa keksi tähän hätään, alkaa hiljalleen kasausvaihe. Moottoria haluan kyllä pyöräyttää startilla ennen kuin teen liikaa töitä, jotta näen miten vetolevy ja turbiini käyttäytyvät, kun saavat hiukan kierroksia.

Eipä auttanu stopparin voitelu oven sisäpuolelta. Paukahtelee silti. Keksin, että eihän koko paska ole kiinni kuin kahdella pultilla ja otin koko perkeleen pöydälle.

Kaksi nailonrullaa, joista toista painaa tuollainen vahva jousi välikappaleen avustuksella. Helvetin voimakas vääntö, tuota on lähes mahdoton naksutella edestakaisin käsivoimin. Koko mötti oli rasvassa ainakin päältä, joten olin osunut oikeaan suuntaan, mutta ehkä voitelua ei ole siellä, missä pitäisi olla.

Pesin vanhat rasvat pois ja laitoin uutta tilalle. Tuota olis hyvä naksutella eestaas, jotta rasva leviää, mutta onko paukkumisessa kyse nyt vaan rasvauksesta vai jostain muusta? Se rulla ei juurikaan pyöri, joka menee tuon stopparitangon kolojen yli. Se toinen, jota jousi painaa ja joka ajaa tangon tasaista puolta pyörii kyllä. Varmaan olis tarkoitus, että kummatkin pyörivät? Mistä se armoton pamaus tulee? Nailon ei pauku. Jousi on ainoa joka voisi pamahtaa voimalla johonkin.

Tää iänikuinen ovien paukkuminen pistetään nyt kuntoon kerralla; se ei sovi DS5:een eikä kyllä muihinkaan sitikoihin.

Oven saranat ei naksu, ovi liikkuu pehmeästi ja täysin äänettä ilman stopparia.

Edit: Näitä näköjään saisi ihkauutena parilla kympillä kappale. Omassani on nailonrullat hieman kuluneet. Voi olla, että tätä vanhaa ei kannata ainakaan rahan takia koittaa elvyttää, koska ovipahvin avaaminen on oma vaivansa. Voi olla, että saisi toimivaksi tai sitten ei.

Jossain taannoisessa sitikassani oli yhden tapin reikä tuulihaan rungossa väljistynyt. Pauke johtui siitä, että jousi ajoi tappia reiän laidasta toiseen. Korjasin hitsaamalla (alkuaan prässätyn) tapin kiinteäksi.

Ha, no tämä voisi olla pätevä selitys paukkeelle! Tsekkaanpa omastani nuo tapitukset.

Tapit ovat ihan hyvin kiinni eivätkä liiku mihinkään. Laitoin kokeeksi tuon käsissä hellästi ja huolella voidellun osan takaisin autoon, mikä onkin helposti vain kolmen pultin työ. Siinähän se paukkuu edelleen enkä tuollaista rimpulaa jaksa lähteä tarkemmin selvittelemään. Pistin uudet stopparit tilaukseen muutaman muun osan kanssa, eiköhän ne mene seuraavat kymmenen vuotta, kunnes alkavat taas paukkua.

Onko muuten DS5:ssa pohjamuoveja muualla kuin moottorin alla?

Korin keskiosassa on pakoputken keskitunnelia lukuunottamatta useampia pohjasta ulos töröttäviä kiinnikepultteja, jotka näyttää ihan siltä kuin niihin voisi mutteroida kiinni pohjamuovit. Muovia on kuitenkin tällä hetkellä vaan taka-akseliston alla ja sit moottoritilan alla.

Onhan siellä muovia keskiosassakin.
Catcar.info

Kas, nyt löysin servicestäkin tuon kuvan. Oli vähän kummassa paikassa piirrettynä vaan.

Tuo DS5 on saanut jossain vaiheessa osumaa alleen. Nuo pitkittäismuovit puuttuvat ja puolet edessä ja takana olevista on haljennut tai niistä puuttuu palasia. Pakoputki roikkui takana olevan poikittaispilarin päällä, kun alumiininen takakannake oli katkennut. Muutamat pohjassa olevat kiveniskemien aloittamat maalivauriot ja niiden pohjalla olevat pintaruostetäplät lienevät peräisin samasta tällistä.

Tekisi mieli ostaa koko pohjaan uudet suojat, mutta niiden kilohinta on muovilärpäkkeiksi vähän turhan suuri... tarvikepuolellakin vähän olematon valikoima. Pitääpä miettiä nyt.

Tuon oven stopparin jouduin uusimaan omaan ds5:een 100 tkm kohdilla, juuri sen paukkumisen takia. Repsikan puolikin alkoi paukkua vähän sen jälkeen, mutta siinä vika oli löystyneessä pultissa millä tanko on kiinni tolpassa.
Tota pohjamuovien puuttumista olen itsekin ihmetellyt, onko niitä ikinä auton alla ollutkaan? Ainakaan ei näytä että niissä kierteenpätkissä olisi ikinä mitään kiinni ollutkaan. Minkä hintaisia ne muovit on merkkiliikkeessä? Monta kertaa pitänyt kysyä, mutta aina unohtunut. Pohja on kyllä pysynyt ilman muovejakin uutta vastaavassa kunnossa taka-akselistolle saakka kun sen viime kesänä pesin, taka-akselin kohdilta pohjassa on pientä hapettuman alkua, mutta ei mitään vakavaa.

Taitaa olla PSAlaisten vaiva tuo. Vaimonkin C4 Picasso vähän paukkui, mutta sen sain hiljenemään rasvaamalla. Samoin C5-I on ollut jo vuosia hiljaa, kun aikoinaan rasvasin stopparit. Hinta ei DS5:lle ollut paha, joten investoin uusiin. Tuollaisessa DS:n kaltaisessa automallissa ovet eivät saa paukkua samalla tavalla kuin vanhoissa sitikoissa



Siisteiltä näytti munkin kierteet. Eivätkä olleet vinossa eikä ollut merkkejä, että tapeista olisi riuhtaistu voimalla muovit pois. Oletin, että muovit on vaan palasina ja joku aiempi omistaja on ne irrottanut käsin pois räpättämästä. Mutta olisko osa autoista sitten toimitettu ilman muoveja?

Hintaa en marmorilta kysynyt, mutta OEM-muovit muutamasta netin ranskalaisten osia myyvästä liikkeestä oli n. 250-300 € välillä ja siitä ylöspäin. Per puoli.

Pitää noiden pohjan kiveniskemien maalit vielä korjata. Tätä ruosteenpysäytysoperaatiota taisin jo suunnitellakin. Nyt ostin sellaista kuin Owatrol-öljy. Imeytyy kuulemma ruosteen sisään syrjäyttäen kosteuden. Päälle voi sitten maalata. Ja jotain suojavahaa sitten maalin päälle, ettei mene taas maalipinta rikki.

Yksi ruostuva kohta joihin kannattaa joku kotelonsuoja tms. laittaa on ovet. Ainakin omassa on jo molemmat takaovet alkaneet kukkimaan siitä ulkopellin saumasta. Xantioissa ym. vanhemmissa noi ovet pysyi hyvässä kunnossa, kun oli saumamassat ympäri oven. Uudemmat näköjään tehty hiukan halvemmalla ja jätetty saumamassa osittain pois saumasta, juuri niistä kohdin on alkanut ruostumaan.

Servicestä katsottuna nuo keskimmäiset muovit (kuvassa nro 9) olisivat yhteensä n. 250€

Itsekin ne jokunen vuosi sitten ex-autooni vaihdoin, kun olivat talvisissa penkan ylityksissä kärsineet. Pari sataa ne silloin maksoivat Ranskasta tilattuna.

Kiitos vinkistä! Enpä olis taas muistanut, että marmorihinnatkin voivat joskus yllättää. Sain paikalliselta Citroën-lasipalatsilta yhteishinnan kummallekin ~320€. Pikkusen kirpaisee, mutta ei paljon. Taidan pistää tilaukseen. Loput pohjamuovihalkeamat korjaan itse.

Vertailun vuoksi, google löysi esim. tämmöisen. Sama hinta, mutta tässä vain toinen puoli: https://peugeotcitroendsparts.com/produ ... 07580.html

Mistä tilasit Ranskasta?



Sisäpuolelle laitan kotelosuojan joka tapauksessa, kun ovipahvit on irti muutenkin. Vedenpoistoreiät sentään näkyis olevan DS5:n tehdasvarusteena, toisin kuin C4 Picassossa

Päällisin puolin ovet ja ovien peltisaumat on ihan siistit vielä. Oliko vanhemmissa siis saumamassaa oven sisäpuolella alasaumassa vai peltisauman päällä ulkopuolella?

Täältä olen muutaman kerran tavaraa tilannut, mutta nyt ei näytä tarjoavan rahtia Suomeen.

https://www.accessoires-specialiste-citroen.com/

Vanhemmissa oli ulkopuolella saumamassa koko matkalla, nythän sitä ei ole kuin osassa saumaa. En tiedä vaikuttaako se miten ruostumiseen, mutta ainakin mulla on ruosteessa juuri niistä paikoista, jossa tota massaa ei ole. Maali on niissä kohdin aika huonosti kiinni ja lähtee hilseilemään irti johon sitten ruoste iskee.

Hienoa, taas yksi asia listalle. Mäpä otan mallia muhkustani, että miten siinä on ovien saumat tehty ja katson, että voisko esimerkiksi tuota massaa laittaa lisää deesuun. Ilmeisesti fyysinen kuluminen, kun oven väliin jää lunta ja jäätä ja hiekkaa ja sen jälkeen suolasohjo yhdessä tuhoavat tuon sauman?

Ovikoteloiden sisäpuolelle tein mielenkiinnosta kotelosuojatestin. Kuskin puolelle ruiskin oven alaosan pelleille hyllystä löytynyttä Dinitrolin kotelosuojaa ja apparin puolelle legendaarista Fluid Filmiä.

Apurungon pulttien mutterit kelpaavat uusiokäyttöön pienen tuunauksen jälkeen. Hitsasin tuollaiset lisäpalat muttereihin ja vasaroin mötikät paikalleen etupuolelta, mihin olin avartanut aukkoa kiintoavainta varten (turhaan). Nyt jos joskus vuosien jälkeen avattaessa olisivatkin pultit ruosteessa, nuo mutterit eivät enää ala pyörimään tyhjää.





Ja saumamassaeronkin löysin vihdoin vanhemman sitikan ja DS5:n väliltä. Nehän on tietty maalattu päälle, niin en muhkusta äkkiseltään huomannut edes koko massaa, kunnes rupesin kynnellä raaputtamaan röpöläistä "likaa" ovenreunasta ja tajusin, että siinähän sitä massaa on. DS5:sta puuttuu. Jos tuon meinais massata itse, niin pitäis sitten maalata ja lakata myös. Tekeeköhän vaan huonommaksi, jos sinne sauman sisään on ehtinyt jo jotain likaa tai kosteutta kertymään, jos ne peltisaumat peittää piiloon. Ne pellinreunat on kuitenkin taivutettu sen verran tiukasti, ettei sinne taipeen sisään saa mitään suoja-ainettakaan. Pitää miettiä.

Tyhmä kysymys, mutta jos jollakulla on DS5 samalla koneella tai edes vaan hdi163 kone jossain, niin voisko tarkistaa parin liittimen kytkentä?

Yleensähän oikeat liittimet löytyy aika helposti ja epäselvissä liitinkimpuissa tulee otettua kuvat tai jopa teipattua tieto, mihin liittimet menee, mutta huohotinputken nappasin irti ilman, että olisin kiinnittänyt juurikaan huomiota liittimiin.

Yläpäässä on yksi johto, joka tulee huohotinputken päällysvaipan alta, ja joka johtojen muodon perusteella menisi putken päässä olevaan kiinteään liitinrasiaan (musta). Huohottimen päässä on myös toinen sininen liitinrasia, jolle sopiva vastinpari näyttäisi olevan moottorin taaimmaisesta johtosarjasta peräisin oleva sininen liitin johdon päässä. Toisaalta kummatkin johdon päässä olevat liittimet ovat mustia, joissa on samanlainen sininen sisäosa... Olen tästä aika varma, että menee tämän kuvan mukaan, mutta voisko joku tarkistaa?



Huohotinletkun alapäässä onkin mystisempi tapaus. Vaipasta tuleva ensimmäinen johto menee suoraan putken päässä jonnekin ilman liitintä, mutta toinen johto, jossa on valkoinen liitin on toistaiseksi orpo. Mitään, mihin sen voisi lykätä ei äkkiseltään ole lähellä. Johtoa on n. 15 cm eli mahdollisen liittimen alueen läpikoluamiseen ei mene koko viikonloppua. Joskushan liittimiä on vaan kytkemättä, mutta valkoinen liitin ei ole kovin likainen, joten tuskin se on kymmentä vuotta pyörinyt vapaana ja muissa konetilan kytkemättömissä liittimissä on kuitenkin dummy-rasia, jossa käyttämätön liitin on suojassa ja pysyy puhtaana.

Kun ei koneesta tai johtosarjasta löydy mitään, olen käynyt läpi vielä pöydällä lojuvat ilmanoton ja välijäähyn putket ja eikä niissäkään ole missään tuollaista kaksinapaista liitinrasiaa, johon tuo valkoinen liitin menisi. Kaipa sille paikka löytyy, mutta jäljellä olevat osat alkaa loppua

Koitin tutkia DocBackupista ja Sedrestä, mutta en löytänyt sieltäkään johtosarjojen diagrammia kuin yleisellä tasolla, yksittäisiä liittimiä ei ollut varsinaisesti missään kuvassa, että olisi voinut tutkia, mitä johtimia niihin on vedetty... Sellainen varmaan jossain on, tyypillisesti liittimet on sekä auton kytkentäkaavioissa että jossain sijaintikuvassa, että mistä mikäkin löytyy.

Huohottimeen menevät liittimet lienevät lämmitystä varten, mutta on siinä monta piuhaa ja liitintä yhtä vastusta varten?

Edit: ei taidakaan olla huohotinputki vaan EGR:n putki!

Lähtee siis alhaalta EGR:n kieppeiltä ja menee turbolle vievään imuputkeen ilmansuodattimen jälkeen. Siinä tapauksessa sähköt eivät liity lämmitykseen vaan ovat jotain antureita putken kummassakin päässä.

Purin etujousitolppaa ja haitarin sisältä löytyi pari muoviholkkia. Omituista oli, että uuden iskarin mukana tuli vain yksi. Servicestä hankkimani räjäytyskuvakin näytti vain yhden holkin ja mietin, että oliskohan jotain alkupään (-12 vuosimallin) outouksia. KYBin iskarien asennusohjeessa oli vielä jotain erikoisohjeita tietyn näköisten holkkien osalta, joita ei minulta löytynyt ollenkaan.




Toinen holkki oli vielä saanut hittiä jossain vaiheessa, eikä sille tuntunut löytyvän paikkaa, joten kasasin uuden iskaritolpan räjäytyskuvan mukaan ja otin toisen puolen työn alle.

Noh, eikös vaan siltä puolelta löytynytkin vain yksi muoviholkki, niin kuin pitikin löytyä! Onkohan tässä käynyt niin, että Pierre ja Edouard ovat taas kasailleet sitikoita viinikrapulapäissään ja satunnaisiin iskaritolppiin on hujahtanut kaksi holkkia...

Ensimmäinen auto muuten, missä olen saanut kaikki koiranluiden, raidetankojen ja iskarien mutterit irti ilman rälläkkää tai dremeliä tai mutterinmurskainta. Nivelien tappien ja iskaritangon päässä on yleensä hex- tai torx-kolo ja sitten silmukka-avaimella voi pyörittää mutteria auki. Yleensä hex/torx nuljahtaa ja sen jälkeen tanko pyörii tyhjää. DS:ssä aukes silleen niin kuin pitikin. Näkee myös, että suunnittelussa on jo huomioitu, ettei esim. iskaritolpan pään mutteri lillu vedessä ja ruostu paikalleen. Jopa vedenpoisto on ohjattu erillisellä muovikaukalolla pois iskaritolpan yläpäästä.